Mihin hukkui Suomen kasvuresepti

Aineettomat investoinnit kasvattavat tuottavuutta nykyaikana nopeammin kuin perinteiset aineelliset investoinnit. Niillä on merkittävä vaikutus yritysten ja koko talouden tuottavuuteen, kilpailukykyyn ja kasvuun. Tutkimuksen, kehityksen ja koulutuksen ohella tärkeä osa aineettomia investointeja ovat paitsi ohjelmistot ja tuotemerkit, myös henkilöstön osaaminen ja organisaatiorakenteiden uudistaminen.

2000-luvun alussa aineettomat investoinnit olivat Suomessa suurin piirtein yhtä suuria kuin investoinnit perinteiseen, aineelliseen pääomaan eli koneisiin, laitteisiin ja rakennuksiin, mutta vuoden 2014 jälkeen ne ovat jääneet jälkeen aineellisen pääoman muodostuksesta.

Mitä on samaan aikaan tapahtunut Suomen keskeisissä kilpailijamaissa? Samalla kun Suomen aineettomien bruttoinvestointien suhde BKT:hen on laskenut, ovat kilpailijamaat nostaneet osuuttaan. Suomessa aineettomat investoinnit muodostavat 4,4 prosenttia BKT:sta. Ruotsilla vastaava luku on 7,2 prosenttia ja Tanskalla 5,9 prosenttia. Yhdysvalloissa suhde on 5,3 prosenttia, Japanissa 5,6 prosenttia ja Etelä-Koreassa 7,1 prosenttia. Sveitsissä luku on lähes 10 prosenttia. 

T&K-investointien taso liikevaihtoon suhteutettuna on alle vuoden 2008 tason

Suomalaisia yrityksiä tarkastelemalla nähdään sama ilmiö toisesta näkökulmasta. Viimeisten 15 vuoden aikana Suomen HEX25-yhtiöiden (eli Suomen 25 suurinta listattua pörssiyritystä) yhteenlasketut T&K panostukset olivat vuosien 2008–2023 osalta keskimäärin 2,5 prosenttia yhteenlasketusta liikevaihdosta. Vastaava luku Ruotsissa oli 4,1 prosenttia, Saksassa 3,6 prosenttia ja Tanskassa 2,8 prosenttia.

Ilman Nokiaa Suomen T&K-panostus olisi vielä karumpi, sillä silloin Suomi vertautuu Etelä-Euroopan köyhempiin maihin 0,7 prosentin osuudellaan. Nämä keskiarvot peittävät alleen sen, millainen on ollut viime vuosien trendi T&K-panostusten kasvussa. Tässäkin tarkastelussa Suomi jää verrokeistaan jälkeen, sillä panostusten taso suhteessa liikevaihtoon ei ole juurikaan kasvanut vuoden 2008 jälkeen, kun taas Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa trendi on ollut nouseva. Suomen T&K-investointien taso liikevaihtoon suhteutettuna on edelleen alle vuoden 2008 tason. 

Mitä tämä mikrotason tarkastelu osoittaa? Jos Suomen keskeisten kilpailijamaiden suurimmat yhtiöt investoivat tuotteidensa ja palveluidensa kehittämiseen ja innovointiin ylipäätään Suomea enemmän, voisi ajatella, että suomalaisten suuryritysten kilpailuasema ei nopeasti ole tulevaisuudessa kohentumassa. Päinvastoin se saattaa jopa heiketä ilman nopeita toimenpiteitä, jos ja kun tekoälyn käyttö yleistyy.

Yritysrakenteen uudistuminen on välttämätöntä

Keskeinen selitys Suomen heikolle T&K-panostukselle sekä ylipäätään aineettomien investointien kasvutrendille löytyy yritysrakenteestamme. Teknologiaintensiivisten suuryritysten määrä on Suomen pörssissä hyvin vaatimaton. Tämä osaltaan selittää sitä, että Suomen työn tuottavuuskehitys on jäänyt niin dramaattisesti jälkeen verrokkimaista. Tuottavuuden nousu tuskin onnistuu ilman Suomen yritysrakenteen merkittävää uudistumista.

Oman pääoman keskimääräinen tuotto viimeisten 10 vuoden aikana on ollut Tukholman pörssin 30 suurimmalla yhtiöllä 3 prosenttiyksikköä suurempi kuin Suomen 25 suurimmalla listatulla yhtiöllä. Pitkällä aikavälillä tuottoerot kumuloituvat korkoa korolle periaatteen myötä dramaattisen suureksi. Tässäkin eriytymisessä yritysrakenteella on keskeinen rooli. Ruotsissa yritysrakenne on uudistunut ja kyennyt kasvattamaan arvonlisää ja kannattavuutta. Suomen yritysrakennetta pörssiin listattujen suurten yhtiöiden osalta leimaa vahva pysyvyys.

Omistajilla on peiliin katsomisen paikka

Suomalaisella omistajuudella on myös varmasti peiliin katsomisen paikka siinä, miten suomalaiset pörssiyritykset ovat satsanneet aineettomiin investointeihin. Myöskään suomalaisten pörssiyhtiöiden suurimmat omistajat, suomalaiset eläkeyhtiöt joihin Elokin lukeutuu, eivät voi välttää omaa vastuutaan. Herää kysymys, ovatko omistajat käyttäneet ääntänsä oikein ja vaatineet T&K-panostuksia omistamiltaan yhtiöiltä vai onko omistajien fokus ollut liiaksi kannattavuuden vaalimisessa. Yhtenä omistajan keskeisistä tehtävistä tulisi olla innovoinnin ja uudistumisen kirittäminen, jolla turvataan yhtiön tulevaisuus.

Globaalissa kilpailussa tieto ja teknologia ovat entistä keskeisimpiä kasvutekijöitä. On aivan välttämätöntä, että Suomessa tunnistetaan uudella tavalla aineettomien investointien rooli talouskasvun ja kilpailukyvyn vahvistajana. Investoinnit, uuden luominen ja kasvu tapahtuu yrityksissä. Meidän täytyy laittaa yritysten kannusteet innovaatioiden tekemiseen kuntoon, mutta myös omistajien on käytettävä ääntä, jotta yrityksissä tehdään kaikki mahdollinen tulevaisuuden kasvureseptien löytämiseksi. Koko Suomen kannalta on olennaisen tärkeää, että lunastamme myös elinkeinoelämän saralla maineemme teknologian kärkimaana.