8 yleisintä kysymystä työeläkkeiden indeksikorotuksesta

Indeksikorotus on herättänyt Elon asiakkaissa monia kysymyksiä. Elon eläkeneuvontapäällikkö Satu Saulivaara vastaa yleisimpiin meiltä esitettyihin kysymyksiin. 

1. Paljonko työeläkkeiden indeksikorotus on ja milloin se tulee voimaan?

Työeläkeindeksi korottaa 6,8 prosenttia eläkkeiden määrää 1.1.2023 alkaen. Tämä korotus koskee kaikkia niitä työeläkkeitä, jotka ovat maksussa vuodenvaihteessa 2022/2023. EloBotin laskuri on apuna pohdinnassa, paljonko oman eläkkeen määrä nousee. EloBotti on Elon verkkosivuilla ja verkkopalvelussa toimiva virtuaalinen chattibotti. EloBotti löytyy osoitteesta www.elo.fi/elake.

2. Pitääkö työeläkkeen indeksikorotusta erikseen hakea?

Työeläkkeisiin tehdään indeksitarkistus automaattisesti joka vuosi. Tarkistus tehdään tammikuussa. Indeksikorotusta ei haeta erikseen, vaan eläkeyhtiö tekee indeksitarkistuksen ilman hakemusta. Indeksitarkistus ei siis vaadi eläkkeensaajalta erillisiä toimia. 

3. Mitä eläkkeitä indeksikorotus koskee?

Työeläkeindeksi korottaa kaikkia työeläkkeitä eläkelajista riippumatta. Korotus tulee siis vanhuuseläkkeeseen, osittaiseen vanhuuseläkkeeseen, työkyvyttömyyseläkkeeseen ja kuntoutustukeen, perhe-eläkkeeseen, työuraeläkkeeseen ja ammatillisen kuntouksen kuntoutusrahaan. Edellytys korotuksen saamiselle on, että eläke juoksee vuodenvaihteessa. Käytännössä eläkkeen pitää siis alkaa viimeistään 1.12.2022.

4. Miten indeksikorotus vaikuttaa verotukseen?

Indeksikorotus saattaa nostaa veroprosenttia. Verottaja vastaa verotuksesta ja eläkeyhtiö käyttää verottajalta saatuja veroprosentteja. Eläkeyhtiö ei siis pysty ottamaan kantaa indeksin vaikutuksesta verotukseen. Lisätietoja eläkkeen verotukseen löytyy verottajan sivuilta osoitteesta www.vero.fi/verokortti.

5. Kannattaako eläkkeelle jäädä 1.12.2022 vai 1.1.2023?

Työeläkeindeksi korottaa nyt poikkeuksellisen paljon eläkkeitä. Jos haluaa hyötyä tästä korotuksesta, eläkkeelle tulee jäädä viimeistään 1.12.2022. Eläkeyhtiö ei ota kantaa siihen, milloin kenenkin kannattaa jäädä eläkkeelle, koska eläkkeelle jäämiseen ajankohtaan liittyy paljon muutakin kuin työeläkeindeksi. Eläköityminen vaikuttaa paitsi talouteen ja toimeentuloon myös muun muassa sosiaalisiin suhteisiin ja ajankäyttöön. On hyvä huomioida myös se, että palkka on yleensä eläkettä paljon suurempi. Mitä pidempään työskentelee, sitä suuremman eläkkeen itselleen kerryttää. Lisäksi palkkakerroin nostaa eläkkeen perusteena olevia ansioita 3,8 prosenttia, joten hyöty työeläkeindeksin korotuksesta on 3 prosentin luokkaa.

6. Ehtiikö vielä jäädä vanhuuseläkkeelle tämän vuoden puolella?

Jotta vanhuuseläke voisi alkaa 1.12.2022, työsuhteen tulee päättyä viimeistään 30.11. Työsuhde tulee irtisanoa normaaleja irtisanomisaikoja noudattaen, myös vanhuuseläkkeelle jäädessä. Irtisanomisaika tulee tarkistaa omalta työnantajalta. Asialla alkaa olla kiire, mutta vielä ehtii, jos työsuhteen irtisanomisaika on kuukausi tai sen alle. Jos henkilö on yrittäjä tai ei muutoin ole työsuhteessa, ei työsuhteen irtisanomisajasta tarvitse huolehtia. Vanhuuseläkkeen saaminen edellyttää lisäksi, että henkilö on täyttänyt alimman eläkeiän.

7. Miten indeksikorotus vaikuttaa osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen määrään?

Osittaisen vanhuuseläkkeen määrä on 25 % tai 50 % karttuneesta eläkkeestä. Jos osittaisen vanhuuseläkkeen hakee maksuun viimeistään 1.12.2022 alkaen, sen määrä lasketaan vuoden 2021 loppuun mennessä karttuneesta eläkkeestä. Maksussa olevaa eläkettä tarkistetaan 1.1.2023 alkaen työeläkeindeksillä. Jos taas osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen hakee maksuun 1.1.2023 tai myöhemmin keväällä, eläkkeen määrään vaikuttaa vuoden 2022 loppuun mennessä karttunut eläke. Karttumaa tarkistetaan palkkakertoimella ja eläkkeen määrä on suoraan vuoden 2023 tasossa. Myös mahdollinen eläkkeeseen tehtävä varhennusvähennys on pienempi, kun eläkkeen hakee myöhemmin maksuun.

Eli tiivistettynä: Jos osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen hakee maksuun 1.12.2022, saa tammikuussa 2023 eläkkeeseen isomman korotuksen. Mutta jos eläkkeen hakee maksuun 1.1.2023 alkaen, pohjaeläke (josta osittainen varhennettu vanhuuseläke lasketaan) on suurempi, kun siihen lasketaan mukaan vuonna 2022 karttunut eläke.

Osittaista vanhuuseläkettä harkitessa kannattaa huomioida sen verovaikutukset. Ne selviävät tekemällä ensin eläkearvion oman eläkeyhtiön verkkopalvelussa. Elon asiakkaat saavat arvion osoitteessa www.elo.fi/elakepalvelu. Tämän jälkeen voi selvittää verottajalta eläkkeen verotuksen. Lisätietoa eläkkeen verotuksesta saa verottajan laskurista osoitteessa www.vero.fi/veroprosenttilaskuri. Osittaisen vanhuuseläkkeen saa aikaisintaan 61-vuotiaana.

8. Kumpi on parempi indeksin kannalta: osittainen varhennettu vanhuuseläke vai osatyökyvyttömyyseläke?

Osittaista vanhuuseläkettä ja osatyökyvyttömyyseläkettä ei ole tarkoituksenmukaista verrata indeksien näkökulmasta, koska ne ovat tarkoitettu eri elämäntilanteisiin. Osittainen vanhuuseläke on terveen ihmisen eläkevaihto. Osatyökyvyttömyyseläke on taas tarkoitettu henkilöille, joiden työkyky on heikentynyt. Lisäksi niiden määrä lasketaan aivan eri tavoin. Osittainen vanhuuseläke lasketaan edeltävän vuoden loppuun mennessä kertyneestä eläkkeestä, josta oman valinnan mukaan voi ottaa etukäteen maksuun 25 % tai 50 %. Jos eläkkeen ottaa ennen omaa alinta eläkeikää, eläkkeen osaan tehdään pysyvä varhennusvähennys. Varhennusvähennys on 0,4 % jokaiselta kuukaudelta, jolta on eläkettä aikaistanut. Työkyvyttömyyseläkkeen laskennassa taas huomioidaan koko työhistorian ajalta kertynyt eläke ja lisäksi myös ns. tuleva aika eli aika sairastumisesta vanhuuseläkeikään. Osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä on puolet täyden työkyvyttömyyseläkkeen määrästä.