Odotukset ovat synkentyneet eikä syksy ole edes vielä käsillä

Hälytyskellot soivat maanantaina elokuun 5. päivä, kun Yhdysvalloissa oli juuri edellisen viikon lopussa julkaistu heinäkuun työmarkkinaraportti. Raportissa kerrottiin USA:n työttömyysasteen nousseen tämän suhdannesyklin matalimmalta tasoltaan 3,4 prosentista (huhtikuussa 2024) 4,3 prosenttiin. Nousu rikkoi kriittisen 0.5 prosenttiyksikön rajan. Tätä rajaa kutsutaan Sahmin taantumasäännöksi kehittäjänsä taloustieteilijä Claudia Sahmin mukaan. Rajan ylitystä on pidetty varmana taantuman merkkinä, sillä se on pätenyt Yhdysvaltojen taloudessa viimeisten 75 vuoden aikana kaikkien 12 taantuman kohdalla.

Muut taloustilastot Yhdysvalloista eivät yksiselitteisesti tue taantumaodotuksia, ja työn tarjontaolosuhteiden muutoksen takia sääntö saattoi antaa tällä kertaa kenties väärän hälytyksen. Joka tapauksessa epävarmuuden siemen oli kylvetty ja yleisen talouspuheen fokus siirtyi inflaatiosta riittävän vahvan talouskasvun korostamiseen.

Jokaisen taantuman resepti on lähestulkoon sama

Työttömyyden kasvu on suuri muutos mille tahansa taloudelle ja erityisen herkkä asia se on kuluttajille ja kulutukselle, joka on kehittyneissä talouksissa talouskasvun selkäranka. Jokaisessa taantumassa on loppujen lopuksi samankaltainen resepti. Rahapolitiikan kiristyminen kiristää talouden rahoitusolosuhteita, rahan saantia ja sen hintaa. Kotitaloudet ja yritykset reagoivat tähän yleensä viiveellä ja viive voi olla varsin pitkä, jopa puolitoista vuotta. Suomessa viive on ilmiselvästi lyhyempi, koska erityisesti kotitalouksien tärkeimmän varallisuuserän, eli asunnon, rahoituksen korontarkistukset tulevat muuta Eurooppaa nopeammin. Syy tähän on se, että suomalaisten kotitalouksien lainat ovat sidottu pääosin lyhyisiin markkinakorkoihin.

Voi siten ajatella, että rahapolitiikan kiristyminen on välttämätön aineosa taantumalle. Mutta onko se riittävä aineosa? Vai tarvitaanko jotain muuta, kenties talouteen jokin taloussysteemin oman toiminnan ulkopuolelta iskevä shokki, joka toimii kuin kohotusaine synnyttäen riittävän voimakkaan reaktion? Tällaisia kohotusaineita on historiassa olleet esimerkiksi sodat, öljykriisit sekä finanssi- ja pankkikriisit. Vastaavia shokkeja ei ole näköpiirissä, mutta toisaalta niitä on lähes mahdotonta etukäteen ennustaa.

Suomessa työttömyys noussut ja yksityinen kysyntä pysynyt heikkona

Tyypillisesti taantumassa työttömyys kasvaa ja työttömyysaste nousee, mikä leikkaa kuluttajien ostovoimaa ja saa kuluttajat kuluttamaan vähemmän ja säästämään enemmän. Odotukset tulevaisuudesta muuttuvat synkiksi ja talouteen muodostuu negatiivinen kierre, joka toteuttaa itse itsensä.

Suomessa työttömyysasteen pohja oli huhtikuussa 2022 6,4 prosentissa ja tästä se on noussut 8,2 prosenttiin kesäkuussa. Lähes 2 prosenttiyksikön nousu on paljon. Sahmin laskentametodia käyttäen taantumasääntö Suomessa ylitettiin jo viime kesänä ja sen vanavedessä kotimaisen loppukysynnän, kulutuksen ja investointienkasvu on ollut heikkoa. Myös kuluttajien luottamus sekä omaan että Suomen talouden kehitykseen on pysynyt vaisuna.

Vielä keväällä panimme toivomme globaalin teollisuussuhdanteen elpymiseen, joka olisi vahvistanut teollisesti valmistettujen hyödykkeiden kysyntää niin Euroopassa kuin meillä Suomessa. Nyt syksyn lähestyessä merkit tästä käänteestä ovat jääneet niin maailmalla kuin meillä vaatimattomiksi. Elinkeinoelämän keskusliiton luottamustiedustelut kertovat päällimmäisimmän ongelman suomalaisyrityksissä olevan riittämätön kysyntä. Tämä pätee niin teollisuusyrityksiin, palvelusektorin yrityksiin että rakentamiseen.

Matalasuhdanne löytää aina pohjansa

On hyvä pitää mielessä, että jokainen matalasuhdanne löytää kuitenkin aina pohjansa ja käänne parempaan tulee usein yllättäen. Ja positiivisiakin merkkejä on alkanut ilmaantua. Myönnetyt rakennusluvat ja aloitettujen rakennushankkeiden määrät ovat kääntyneet hienoiseen kasvuun. Myöskään vähittäiskaupassa myyntimäärät eivät enää laske. Lisäksi monella suomalaista liike-elämää palvelevalla toimialalla liikevaihto on kääntynyt jälleen kasvuun.

Vaikka kesän aikana emme saaneet vielä selkeää vahvistusta meille tärkeän globaalin teollisen suhdanteen käänteestä, ei myöskään ole perusteita liikaa synkistellä. Taantuman pohja on nykytilastojen valossa ohitettu ja talouskasvu on käynnistynyt, joskin hyvin maltillisena. Inflaation hidastuminen on kasvattanut kotitalouksien ostovoimaa ja korkojen odotetaan laskevan varsin pian. Miksi yleinen luottamus talouteen ei vahvistuisi! Suomalaisella kotitaloussektorilla on merkittävät koronan aikana kertyneet säästöpuskurit, mutta näiden käyttäminen vaatii vain kenties hieman lisää luottamusta tulevaan. Ekonomistikunnan talousennusteet Suomelle tälle ja ensi vuodelle nojaavat siihen, että pahin on ohi ja talous pysyy loppuvuoden kasvussa.