Myönteinen palautekulttuuri tukee pystyvyyden kokemusta

Palautteen anto on keskeinen osa esihenkilötyötä. Laadukas ja riittävä palaute tukee työkykyä ja yrityksen liiketoiminnallista menestymistä. Elon koulutuksissa pyritään huomioimaan hyvät palautteen antamisen käytänteet.

Pystyvyyden kokemus on yksi ihmisen psykologisista perustarpeista. Pystyvyys on tunne siitä, että onnistuu toiminnassaan. Jos henkilö kokee pystyvyyttä, yksi keskeisistä psykologisista perustarpeista täyttyy.

Pystyvyydellä on Elon tutkimusanalyytikko Mikko Nykäsen mukaan keskeinen rooli työkyvyn tukemisessa.

– Pystyvyyden kokemus on keskeinen voimavara, se suojaa stressiltä. Kun työntekijällä on tunne siitä, että hän kykenee omaan työhönsä, lisää se työkykyä ja työmotivaatiota.

Elo tukee pystyvyyden kokemusta valistamalla ja oivalluttamalla asiakasta.

– Tarjoamme tukea työpaikoille henkilöstön pystyvyyden vahvistamisessa. Työssä onnistumisen kokemukset ja aikaansaamisen tunne ovat avainasemassa. Työntekijän kykyjen on oltava tasapainossa työn vaativuuden kanssa ja työmäärän on oltava kohtuullinen, koska liian suuri työmäärä heikentää pystyvyyden kokemusta, Nykänen erittelee.

Oikeanlainen palaute tukee pystyvyyden kokemusta

Palautteen annon merkitystä kannustavan työilmapiirin luomisessa ei voi korostaa liikaa. Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Reeta Rönkön mukaan palautteen annossa onnistuminen lähtee siitä, että esihenkilö tuntee alaisensa hyvin.

– On tärkeää tunnistaa se, että ihmiset reagoivat palautteeseen eri tavoilla. Käymme tätä teemaa läpi myös esihenkilöille suunnatuissa koulutuksissa ja korostamme sitä, että sillä miten asian sanoo ja millaisia sanoja käyttää, on paljon merkitystä, Rönkkö sanoo.

Palaute tukee onnistumisia ja tekee ne näkyväksi. Palautteen avulla voidaan myös tunnistaa esteitä työssä onnistumiselle, oli kysymys mistä tahansa toiminnasta. Kun kyetään yhdessä tunnistamaan keinoja esteiden voittamiseen, vahvistuu pystyvyyden kokemus.

Haastavinta on usein korjaavan ja muutokseen tähtäävän palautteen anto. Nykäsen mukaan korjaava palaute pitää antaa arvostavasti ja kuunnella työntekijän oma näkökulma tilanteeseen. Palaute olisi hyvä antaa rauhallisessa tilassa ja mielellään kahden kesken. Tavoitteena tulisi olla aito vuoropuhelu.

– Hyvä, korjaava palaute sisältää selkeän perusteen palautteelle. Palautteessa keskustellaan yhdessä avoimesti tarvittavan muutoksen mahdollisista esteistä. Esihenkilö ja alainen miettivät yhdessä keinoja toiminnan korjaamiseksi. Keskustelussa on hyvä tuoda esille muutoksen hyödyt työntekijälle ja koko työyhteisölle. On myös tärkeää tuoda esille, että yksittäiset virheet eivät kerro siitä, mihin työntekijä voi pystyä jatkossa.

Palautetta voi antaa vaikka joka päivä

Hyvässä palautekulttuurissa työntekijää kannustetaan reflektioon eli vuoropuheluun, jonka avulla rakennetaan yhteisymmärrystä. Tärkeää on yhdessä pyrkiä ymmärtämään, mikä rooli ja vaikutus työntekijällä ja hänen toiminnallaan on koko työyhteisöön.

Palautteen antamisen ei aina tarvitse olla strukturoitu tietyn mallin tai lomakkeen mukaan, vaan parhaassa tapauksessa palautteen anto on mukana jatkuvasti päivittäisessä työnteossa.

Reeta Rönkkö alleviivaa vertaispalautteen merkitystä.

– Ei pidä unohtaa työkavereiden välisen palautteen antamisen ja saamisen tärkeyttä. Positiivinen palaute kollegoilta myös lisää psykologista turvallisuutta työyhteisössä.

Oikeanlainen palaute selkeyttää työroolia

Onnistumisen ja työn hallinnan kokemus ovat työn sujuvuuden kivijalka. Palautteella on tämän kivijalan rakentamisessa selkeä rooli.

Esimerkiksi uudessa työpaikassa aloittaminen voi aiheuttaa työntekijälle stressiä, kun hän hakee omaa rooliaan. Tuolloin saattaa olla haastavaa tunnistaa myös omia onnistumisia. Palaute tekee onnistumiset näkyväksi, ja työntekijä saa varmuutta siitä, että hän tekee oikeita asioita. Samalla myös työkykyä nakertava stressi vähenee.

– Palaute antaa suuntaviivoja mitä työntekijältä odotetaan. Työ on jatkuvassa muutoksessa, silloin tarvitaan myös jatkuvaa palautetta. Palaute antaa työntekijälle välineitä työtehtävien priorisointiin, Nykänen analysoi.

– Epäselvyys tavoitteissa, rooleissa ja vastuissa puolestaan heikentää pystyvyyden kokemusta, Rönkkö tiivistää.

Pystyvyyden kokemus näkyy yrityksen liiketoiminnallisessa menestymisessä

Työntekijöiden kokema pystyvyys tukee yrityksen liiketoiminnallista menestymistä. Pystyvyyden tunne lisää parhaimmillaan työn imua, joka on positiivinen motivaatio- ja tunnetila työssä. Kaikki tämä näkyy yrityksen tuottavuudessa.

Positiivisen palautteen antamisen kulttuuriin kuuluu se, että pienten tai suurempien onnistumisten äärelle osataan pysähtyä ja niitä uskalletaan myös juhlia. Tämä lisää onnistumisen kokemusta ja vahvistaa työntekijän identiteettiä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Nykänen alleviivaa käytännönläheisen palautteen merkitystä, jonka tarvetta hybridityö lisää jatkuvasti.

– Tarvitsemme erityisesti käytännönläheistä positiivista palautetta. Toivon tätä lisää suomalaiseen palautekulttuuriin. Kun teit näin hyvää työtä, se sai aikaan tämän lopputuloksen. Sinä olet tärkeä osa työyhteisöä!

Reetan ja Mikon vinkit palautteen antoon pähkinänkuoressa:

1) Anna palaute mahdollisimman käytännönläheisesti.

2) Lyhytkin palautehetki voi olla tosi tärkeä.

3) Muista kehua työkaveriasi.

 

Elon avoimet työkykyjohtamisen koulutukset asiakkaillemme >