Työnantaja, näin lisäät kokemusta työn merkityksellisyydestä

Keskustelu työn merkityksellisyydestä osuu aikamme hermoon. Eikä ihme, sillä tutkimukset osoittavat, että ihmiset, jotka kokevat työnsä merkitykselliseksi ovat motivoituneita ja ennen kaikkea voivat hyvin. 

Organisaatiopsykologi ja yrittäjä Jaakko Sahimaalle työn merkityksellisyys on yhteydessä laajempaan filosofiseen kysymykseen elämän mielekkyydestä ja tarkoituksesta. 

– Ainakin länsimaissa vietämme suuren osan ajasta töiden parissa, joten kokemuksemme työn mielekkyydestä vaikuttaa valtavasti elämäämme, Sahimaa sanoo.

Työn merkityksellisyys luo hyvää koko organisaatiossa

Työn merkityksellisyys muodostuu Sahimaan mukaan ainakin kahdesta asiasta. Ensimmäinen on työntekijän kokemus siitä, että hän tekee itselleen mielekästä työtä. Toinen on tunne ja tieto, että oman työn kautta työntekijä pääsee edistämään jotain arvokasta ja merkityksellistä asiaa. 

– Se, että kokee oman olemisen, elämisen ja tekemisen tärkeäksi ja arvokkaaksi on inhimillinen perustarve, joka koskettaa meistä jokaista asemasta ja tilanteesta riippumatta, Sahimaa sanoo.

Tunne työn merkityksellisyydestä on henkilökohtainen, mutta myös organisaatio voi edesauttaa kokemuksen vahvistamisessa. Työnantajan tulisikin varmistaa, että työntekijät pääsevät käyttämään omaa osaamistaan ja saavat aikaansaamisen kokemuksia työssään. Myös tasapaino eri työroolien välillä, houkutteleva organisaation missio ja mielekkäät työtehtävät sitouttavat työntekijää organisaatioon. 

Parhaimmillaan merkityksellisyys nostaa työntekijän motivaatiota, mikä näkyy työn laadussa. Mielekästä ja merkityksellistä työtä tekevä työntekijä on huomattavasti tehokkaampi ja sitoutuneempi työhönsä. Tämä on myös yksi syy siihen, miksi Sahimaa haluaa puhua aiheesta ja saada organisaatiot ymmärtämään merkityksellisen työn vaikutuksen. 

Yhteiset arvot luovat merkityksellisyyden perustan

Nykytyöelämän haasteena on, että unohdamme usein ketä varten teemme työtä. Työnantajat voisivatkin rohkaista työntekijöitä pohtimaan, kenelle he työtä tekevät ja kuka siitä hyötyy. Myös organisaation arvopohja kannattaa ottaa keskusteluihin.

– Kun työntekijän ja organisaation arvot ovat riittävän samansuuntaiset, yksilöiden on helppo jakaa organisaation tarinaa. Vastaavasti, jos suunnat ovat liian erillään toisistaan, voi työ tuntua turhalta.

Hyvä lähijohtaminen on keskiössä siihen, minkälaiseksi työelämä muotoutuu ja se on myös keskeinen tuki arjen työkyvylle. Olennaista johtamisen taustalla on Sahimaan mukaan ihmiskäsitys: miten ihmisiä nähdään ja miten heitä kohdellaan.

– Tehokkuus ja inhimillisyys eivät sulje toisiaan pois, päinvastoin olisi tärkeää löytää tasapaino niiden välillä, jotta työelämä ei olisi ensisijaisesti kuormittavaa, vaan terveyttä, hyvinvointia ja aikaansaamisen kokemusta tukevaa.

Kestävämpää tekemisen tahtia

Työelämän tahti kiihtyy ja työuria tulisi pidentää, mutta samalla nähdään, että monen työkyky heikkenee työelämän paineiden alla. Yhä useammin taustalla ovat mielenterveydelliset syyt. Sahimaa pohtii, onko nykyiset työtavat kestäviä aivojemme ja kognitiivisen järjestelmän kannalta. 

– Työelämän tahti tuntuu kiihtyvän entisestään. Meillä on hyvin vähän kykyä pitäytyä sellaisessa tekemisen tahdissa, joka on hyvinvointimme kannalta kestävää. Meidän tulee tietoisesti luoda erilaisia tekemisen jarruja, jotka pitävät työn tekemisen tahdin järkevänä.

Sahimaan mielestä nyt tarvitaan kestäviä ratkaisuja tulevaisuutta varten, jotta ihmisen mieli pysyy tahdissa mukana. Mielekäs, merkityksellinen ja motivoiva työ kulkee käsi kädessä tehokkaan, mutta terveyttä tukevan työelämän kanssa.

– On meidän kaikkien etu ja velvollisuus, että työelämässä tehdään asioita, jotka luovat merkityksellisyyden tunnetta, sillä se tukee hyvinvointia ja sitä kautta myös liiketoimintaa.

Jaakko Sahimaan viiden V:n vinkit, miten merkityksellisyyden kokemusta luodaan*

1. Välittäminen on kaiken perusta. Toisen ihmisen arvostaminen, kuunteleminen ja ajan antaminen luovat pohjan merkityksellisyyden kokemukseen.
2. Vaikuttaminen: Anna työntekijöille vastuuta, vapauksia ja valtuuksia vaikuttaa omaan työhön liittyvissä asioissa. 
3. Viitoittaminen: Näytä työntekijöille yrityksen suunta ja jaa heille tavoitteet, joita kohti kuljetaan. Viitoita tietä myös oman esimerkkisi kautta.
4. Varustaminen: Varmista, että työntekijöiden perusasiat ovat kunnossa – eli tarpeelliset työkalut ovat saatavilla, palkka vastaa työtehtäviä ja resursseja työntekoon on tarpeeksi.
5. Viestiminen: Jotta työntekijät ymmärtävät roolinsa ja oman työn merkityksen yrityksen näkökulmasta, heille on viestittävä selkeästi ja jatkuvasti työn vaikuttavuudesta, käsillä olevista tavoitteista sekä yrityksen missiosta ja tarkoituksesta. 

* Lähde: Aaltonen, Ahonen & Sahimaa: Johda merkitystä.


Lue Elon ihmiset ja kulttuuri -yksikön johtajan Elina Heliön vinkit, miten johtaa innostusta.