Miten johdat innostusta?
/ Artikkeli
Työntekijän innostus vaikuttaa myönteisesti työhyvinvointiin, työn tuottavuuteen ja lopulta myös yrityksen menestykseen. Innostuneena työntekijän on helppo tarttua työtehtäviin, hän on avoin ideoimaan ja kehittämään asioita työyhteisön sisällä. Innostunut asenne huokuu positiivisena energiana työyhteisöön.
Kun innostusta johdetaan tietoisesti, tarttuu se myös työntekijöihin. Heliön mukaan innostumisen johtaminen koostuu kolmesta kulmakivestä: yhteisöllisyyden tunteesta, työntekijän oman osaamisen hyödyntämisestä työtehtävissä sekä vapaudesta ja vaikutusmahdollisuuksista omassa työssä.
1. Yhteisöllisyys
Ihmisillä on luonnostaan tarve kuulua ryhmään, ja samanhenkiset ihmiset vetävät toisiaan puoleensa. Työpaikalla yhteisöllisyys kasvaa, kun yrityksellä ja työntekijällä on yhteiset arvot. Silloin myös tunne oman työn merkityksellisyydestä kasvaa.
– Yhteisöllisyyttä voi vaalia perinteisin keinoin esimerkiksi työpaikan yhteisillä aktiviteeteillä, kuten liikunta- ja kulttuuritapahtumien järjestämisellä. Yhteisöllisyys syntyy paitsi yhteisestä työstä myös siitä, että tunnemme toisemme ihmisinä, Heliö sanoo.
Heliö kannustaa kokeilemaan myös osallistavia palavereita, joiden tarkoituksena on vahvistaa vuorovaikutusta työntekijöiden välillä. Elo on vienyt tämän vielä pidemmälle: koko työyhteisö osallistuu yrityksen uuden strategian rakentamiseen yhteisissä työpajoissa.
2. Osaaminen
Oman osaamisen käyttäminen ja kehittäminen motivoivat ja innostavat työntekijöitä. Parhaimmillaan työyhteisö tarjoaa myös mahdollisuuksia kasvaa ihmisenä. Tämä voi näkyä niin, että ihminen uppoutuu työhön niin, että ajantaju katoaa. Tällöin ihminen on tuottava, ja samalla hän pääsee hyödyntämään omaa osaamistaan. Myös osaamisen kehittäminen luo innostusta työntekijässä.
3. Vapaus ja vaikuttaminen
Yhteisöllisyyden ja osaamisen lisäksi ihmisiä motivoi mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Työpaikoilla kannattaa varmistaa, että jokaiselle työntekijälle annetaan mahdollisuus tulla kuulluksi. Se lisää innostusta ja sitoutumista työyhteisöön.
Heliö on itse kehittänyt omaa johtamistaan valmentavaan suuntaan muun muassa coaching-koulutuksen avulla lisäämään ihmisten välistä luottamusta.
– Uskon, että lähtökohtaisesti ihmiset pyrkivät tekemään asiat hyvin. Siksi työntekijöille tulee antaa myös vapautta ja vaikutusmahdollisuuksia, Heliö kertoo.
Heliö muistuttaa, että aina ei tarvitse olla innostunut. Myös epämiellyttävät asiat ja huonot päivät kuuluvat elämään. Hyvä luo kuitenkin hyvää ja innostuksen vaaliminen tuo positiivista vaikutusta koko työyhteisöön pitkällä aikavälillä.
– Kannustan kaikkia kollegoita miettimään innostuksen johtamista. Se on positiivinen asia, joka luo työyhteisöön hyvinvointia, Heliö sanoo.
Kun innostusta johdetaan tietoisesti, tarttuu se myös työntekijöihin. Heliön mukaan innostumisen johtaminen koostuu kolmesta kulmakivestä: yhteisöllisyyden tunteesta, työntekijän oman osaamisen hyödyntämisestä työtehtävissä sekä vapaudesta ja vaikutusmahdollisuuksista omassa työssä.
1. Yhteisöllisyys
Ihmisillä on luonnostaan tarve kuulua ryhmään, ja samanhenkiset ihmiset vetävät toisiaan puoleensa. Työpaikalla yhteisöllisyys kasvaa, kun yrityksellä ja työntekijällä on yhteiset arvot. Silloin myös tunne oman työn merkityksellisyydestä kasvaa.
– Yhteisöllisyyttä voi vaalia perinteisin keinoin esimerkiksi työpaikan yhteisillä aktiviteeteillä, kuten liikunta- ja kulttuuritapahtumien järjestämisellä. Yhteisöllisyys syntyy paitsi yhteisestä työstä myös siitä, että tunnemme toisemme ihmisinä, Heliö sanoo.
Heliö kannustaa kokeilemaan myös osallistavia palavereita, joiden tarkoituksena on vahvistaa vuorovaikutusta työntekijöiden välillä. Elo on vienyt tämän vielä pidemmälle: koko työyhteisö osallistuu yrityksen uuden strategian rakentamiseen yhteisissä työpajoissa.
2. Osaaminen
Oman osaamisen käyttäminen ja kehittäminen motivoivat ja innostavat työntekijöitä. Parhaimmillaan työyhteisö tarjoaa myös mahdollisuuksia kasvaa ihmisenä. Tämä voi näkyä niin, että ihminen uppoutuu työhön niin, että ajantaju katoaa. Tällöin ihminen on tuottava, ja samalla hän pääsee hyödyntämään omaa osaamistaan. Myös osaamisen kehittäminen luo innostusta työntekijässä.
3. Vapaus ja vaikuttaminen
Yhteisöllisyyden ja osaamisen lisäksi ihmisiä motivoi mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Työpaikoilla kannattaa varmistaa, että jokaiselle työntekijälle annetaan mahdollisuus tulla kuulluksi. Se lisää innostusta ja sitoutumista työyhteisöön.
Heliö on itse kehittänyt omaa johtamistaan valmentavaan suuntaan muun muassa coaching-koulutuksen avulla lisäämään ihmisten välistä luottamusta.
– Uskon, että lähtökohtaisesti ihmiset pyrkivät tekemään asiat hyvin. Siksi työntekijöille tulee antaa myös vapautta ja vaikutusmahdollisuuksia, Heliö kertoo.
Heliö muistuttaa, että aina ei tarvitse olla innostunut. Myös epämiellyttävät asiat ja huonot päivät kuuluvat elämään. Hyvä luo kuitenkin hyvää ja innostuksen vaaliminen tuo positiivista vaikutusta koko työyhteisöön pitkällä aikavälillä.
– Kannustan kaikkia kollegoita miettimään innostuksen johtamista. Se on positiivinen asia, joka luo työyhteisöön hyvinvointia, Heliö sanoo.
Poimi Elina Heliön vinkit, miten johtaa innostusta
- Millaiset työtehtävät saavat työntekijäsi innostumaan? Onko mahdollisuutta antaa työntekijöille enemmän heitä innostavia työtehtäviä?
- Pyri luomaan yhteisöllisyyttä. Muista järjestää työyhteisölle yhteistä aikaa myös kasvotusten.
- Varmista, että jokainen työntekijä pääsee käyttämään työssä osaamistaan ja kehittymään ihmisenä ja työntekijänä. Jo työ itsessään voi innostaa, joten anna työntekijöille mahdollisuus päästä käyttämään heidän vahvuuksiaan ja kehittymään.
- Anna palautetta työntekijöillesi. Palaute auttaa työntekijää kehittymään ja samalla tuntemaan olonsa arvostetuksi työntekijänä.
- Hyvä johtaja muistaa huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan.