Kyselytutkimus: Konkurssi ei pelota yrittäjiä – valtaosa yrittäjistä on kuitenkin huolestuttavan stressaantuneita

Tutkimus kartoitti yrittäjien muutoskyvykkyyttä ja menestykseen vaikuttavia tekijöitä sekä yrittäjien jaksamisen ja työkyvyn tilaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös mitkä tekijät auttoivat yrittäjiä selviämään koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa.

Koronapandemia on vaikuttanut selvästi yli puoleen kyselyyn vastanneista yrityksistä. Yrittäjistä puolet (50 %) arvioi myynnin heikkenevän edelliseen tilikauteen verrattuna ja lähes puolet (47 %) uskoo kannattavuuden heikkenevän edelliseen tilikauteen verrattuna.

Silti jopa 72 prosenttia yrittäjistä ei pidä konkurssia merkittävänä uhkana. Vain harva yrittäjä (4 %) pitää konkurssin uhkaa yritykselleen erittäin merkittävänä.

– Odotimme yrittäjiltä huomattavasti synkempiä tunnelmia, sillä viimeinen vuosi on ollut useilla toimialoilla todella rankka. Tulokset kuitenkin osoittavat, että yrittäjät ovat kyenneet reagoimaan äkisti eteen tulleeseen tilanteeseen erinomaisesti. Samalla on syytä huomioida, että joidenkin yrittäjien arvio yrityksen maksukyvystä saattaa olla todellisuutta positiivisempi erilaisten maksujärjestelyjen ja taloudellisten tukien vuoksi, sanoo Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Katja Ekman.

Joka kolmannen yrittäjän työkyky on huolestuttavalla tasolla, valtaosa yrittäjistä on erittäin stressaantuneita

34 prosenttia vastaajista kertoo työkykynsä olevan alentunut.

Elo on seurannut yrittäjien työkyvyn kehitystä vuodesta 2014. Jokaisella mittauskerralla yrittäjien omat arviot työkyvystä ovat olleet huolestuttavammalla tasolla.

– Vuonna 2014 työkyky oli asteikoilla 0–10 keskimäärin 8,4, kun taas tällä mittauskerralla se oli 7,6. Yrittäjän näkökulmasta olennaista on huolehtia omasta työkyvystä tekemällä niitä asioita, joista saa virtaa ja voimaa. Työkykyinen yrittäjä panostaa myös henkilöstönsä hyvinvointiin, jolloin positiivinen kierre toimii. Lisäksi on tärkeää huolehtia palautumisesta huolehtimalla esimerkiksi vapaa-ajan ja levon riittävyydestä, toteaa Ekman.

Myös yrittäjien stressitasot ovat hälyttävissä lukemissa. Yrittäjistä 40 prosenttia kokee pitkittynyttä ja haitallista stressiä melko tai erittäin paljon.

– Tuloksissa koetun stressin määrä oli vahvasti yhteydessä sekä työkykyarvioon että työn imuun. Työn imu suojaa stressiltä ja varjelee työkykyä. Erinomaista työkykyä raportoineista vain 20 prosenttia kertoi kokevansa melko tai erittäin paljon stressiä. Sitä vastoin heikosta työkyvystä kärsivistä 77 prosenttia raportoi kokevansa melko tai erittäin paljon stressiä, sanoo Ekman.

– Yrittäjät ovat kuitenkin erittäin sitoutuneita, innostuneita ja inspiroituneita yrityskoosta riippumatta. Likimain 80 prosenttia yrittäjistä innostuu työstä päivittäin tai muutaman kerran viikossa ja likimain puolet yrittäjistä inspiroituu työstään päivittäin. Tämä on positiivista, sillä tämä takaa myös kyvyn päästä vaikeista ajoista yli. Kokonaisuudessaan yrittäjät ovat varsin tyytyväisiä uravalintaansa, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo.

Hyvä maine, joustavuus ja avoin yrityskulttuuri ovat kantaneet yrityksiä korona-arjessa

Valtaosa (79 %) yrittäjistä kertoo yrityksensä tunnettuuden ja maineen olleen erittäin tai melko merkittäviä tekijöitä koronasta selviämisessä. Lähes kolme neljästä (73 %) kertoo nopean ja joustavan reagoinnin koronatilanteeseen olleen ratkaiseva tekijä. 65 prosenttia yrittäjistä pitää yrityksen yhteistoiminnallista ja avointa luottamuskulttuuria erittäin tai melko merkittävänä tekijänä.

– Yrittäjien arvion mukaan koronasta selviytymiseen on vaikuttanut eniten tekijät, jotka on rakennettu pitkän ajan saatossa ja jo ennen koronaepidemian alkamista. Muutoskyvykkyys ja sisäisen kulttuurin avoimuus ovat tärkeitä tukipilareita, joihin yritys voi nojata vaikeina aikoina. Lisäksi tunnettuus ja hyvä maine auttavat pitämään kiinni asiakkaista, sanoo Ekman.

Talousasioita pidettiin selvästi vähemmän merkittävinä tekijöinä. Hieman yli puolet (58 %) yrittäjistä piti taloudellisten puskurien kuten kassavarannon hyödyntämistä merkittävänä korona-ajan selviämistä helpottavana tekijänä. Noin puolet (51 %) piti yrityksen maksuvalmiuden turvaamista merkittävänä.

– Näyttää siltä, että yrityskoon kasvaessa mahdollisuudet selvitä koronakriisistä esimerkiksi kannattavuudella ja myynnillä mitattaessa paranevat.  Tähän lienee monia syitä, mutta tutkimuksessa havaitaan, että yrityskoon kasvaessa työtä on ollut mahdollista organisoida uudella tavalla selvästi enemmän kuin esimerkiksi aivan pienimpien työnantajayritysten kohdalla, puhumattakaan yksinyrittäjistä, Yrittäjien Kuismanen sanoo. 

Myös digitalisaation ja uusien teknologioiden hyödyntäminen on yleisempää yrityskoon kasvaessa. 

– Sekä jaksamisen että taloudellisen selviytymisen näkökulmasta on erityisen tärkeää panostaa yksinyrittäjiin ja pieniin työnantajayrityksiin, sillä niiden merkitys yhteiskunnalle on kuitenkin kokoaan suurempi, Kuismanen sanoo.

Lisätietoja:
Katja Ekman, työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö, Elo, puh. 040 750 7868
Mika Kuismanen, pääekonomisti, Suomen Yrittäjät, puh. 050 356 0705
Kristiina Nieminen, viestinnän suunnittelupäällikkö, Elo, puh. 040 586 8778

Tietoja Menesty yrittäjänä -kyselytutkimuksesta

Menesty yrittäjänä -kyselytutkimus toteutettiin verkkokyselynä 17.11.2020–15.12.2020. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 367 yrityspäättäjää ja yrittäjää. Vastaajat edustavat useita eri toimialoja ympäri Suomea. 20 prosenttia vastaajista on yksinyrittäjiä. Kyselyn toteutti työeläkeyhtiö Elon ja Suomen Yrittäjien toimeksiannosta Aula Research Oy.