Tehostunut yhteistyö ja työkyvyn varhainen tuki ovat vähentäneet tekemättömän työn kustannuksia

Työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset Suomessa ovat kääntyneet laskuun, käy ilmi Tekemättömän työn vuosikatsauksesta 2016. Tekemätön työ maksaa kuitenkin edelleen suomalaisille yrityksille vuosittain arviolta 4,3 miljardia euroa.

– Suomalaisilla työpaikoilla yhdessä työterveyshuollon, työeläkeyhtiön ja vahinkovakuutusyhtiön kanssa tehtävällä työllä on vaikuttavuutta. Se näkyy sairauksista ja tapaturmista aiheutuneiden kulujen sekä työkyvyttömyyseläkekustannusten laskuna, Elon asiantuntijalääkäri Kari-Pekka Martimo kommentoi.

Tutkimustulosten mukaan vuonna 2015 tekemättömän työn kustannukset vaihtelivat kuitenkin yritysten välillä huomattavasti: 2,59 prosentista 12,7 prosenttiin palkkasummasta.

Yritykset, joissa kokonaiskustannukset ovat pieniä, ovat onnistuneet luomaan toimivan yhteistyön työterveyshuollon kanssa. Niissä on myös onnistuttu kohdentamaan työpaikalla toimenpiteitä oikein ja haettu varhaisessa vaiheessa työn tekemistä tukevia ratkaisuja, arvioi Martimo.

– Työterveyshuollon ennaltaehkäisevien kulujen osuus on tutkimuksen mukaan hieman noussut eli panostuksia on kohdennettu työkyvyn johtamiseen. Samalla varmasti on myös kehitetty yhteistyön sisältöä. Näin työterveyshuolto saadaan muutettua kustannuksesta investoinniksi.

Martimo korostaa myös suorituksen johtamisen merkitystä.

– Esimies tukee työkykyä parhaiten auttamalla työntekijää työssä suoriutumisessa. Työnteon mahdollisuuksien varmistaminen ja työhön liittyvien ongelmien ratkominen on esimiehen tärkein tehtävä. Jos työkykyjohtamisesta puuttuu suorituksen johtamisen mukanaan tuoma varhaisen vaiheen puuttuminen, toiminnan vaikuttavuus jää auttamattomasti heikoksi.

Työeläkekuntoutus puree työkyvyttömyyden ehkäisyssä

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on kääntynyt laskuun Suomessa. Yksi vaikuttava tekijä on työeläkeyhtiöiden tarjoaman ammatillisen kuntoutuksen käytön lisääminen. Vuonna 2015 työeläkejärjestelmästä jäi 18 600 henkilöä työkyvyttömyyseläkkeelle.

– Työeläkekuntoutus on tehokas keino torjua työkyvyttömyyttä. Kuntoutuksen vaikuttavuuden kannalta ratkaisevaa on, että kuntoutukseen ryhdytään riittävän aikaisin. Työkyvyttömyyseläkkeistä kaksi kolmasosaa johtuu tuki- ja liikuntaelinten sekä mielenterveyden sairauksista. Näiden sairauksien kohdalla työssä jatkamiseen voidaan usein vaikuttaa työpaikan toimenpiteillä, Martimo toteaa.

Monissa suuryrityksissä hyödynnetään hyvin työeläkekuntoutusta, mutta pk-yritysten ja yrittäjien keskuudessa vaihtoehto on vähemmän käytetty.

– Pienissä yrityksissä kuntoutustarve tulee vastaan harvoin, joten kuntoutuksen mahdollisuuksia ei välttämättä osata hyödyntää. Työterveyshuollon tulisikin ottaa aktiivisesti esiin kuntoutusmahdollisuus riittävän varhaisessa vaiheessa, Martimo kuvaa.

Pk-yritykset ja yrittäjät tarvitsevat tukea

Elo kantaa Suomen suurimpana yrittäjien eläkevakuuttajana huolta erityisesti yrittäjien ja pk-yritysten henkilöstön työkyvystä. Lähes 2 000 suomalaisen yrittäjän työhyvinvointia kartoittaneen Elon Yrittäjämittari 2016 -tutkimuksen mukaan noin 40 prosentilla yrittäjistä on huomaamattaan riski uupua ja noin joka kuudennella riski on jo toteutumassa.

– Tekemättömän työn vuosikatsauksessa on seurattu suurehkoja suomalaisyrityksiä, mutta työkyvyttömyydestä aiheutuu kustannuksia riippumatta yrityskoosta. Pk-yrityksissä yksittäisen ihmisen työpanoksen merkitys korostuu vielä enemmän. Jos viiden hengen yrityksessä kokenut työntekijä jää työkyvyttömyyseläkkeelle, inhimillisen pääoman menetys voi olla yrityksen jatkuvuuden kannalta ratkaiseva eikä mitattavissa euroissa, Martimo huomauttaa.

Vuonna 2016 kuudennen kerran toteutetun Tekemättömän työn vuosikatsauksen toteuttivat yhteistyössä Terveystalo, Työterveyslaitos, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, tilintarkastusyhtiö PwC sekä eläkevakuuttajat Elo, Etera, Ilmarinen, Keva, Varma ja Veritas sekä vahinkovakuutusyhtiö If.


Lisätietoja:
Työeläkeyhtiö Elon asiantuntijalääkäri Kari-Pekka Martimo, p. 020 703 5944

Lue lisää Tekemättömän työn vuosikatsauksesta >