Rankka fyysinen työ ja miehinen, teollinen ala. Yhdistelmä luo helposti ympäristön, jossa omista vaivoista ei kerrota. FSP Finnish Steel Painting Oy on kuitenkin onnistunut kehittämään kulttuuria panostamalla toimintatapoihin ja esimiesten osaamiseen.

1960-luvulla perustetulla FSP Finnish Steel Painting Oy:llä on käytössä laaja valikoima niin ennaltaehkäiseviä kuin puuttumisen keinoja ja prosesseja työkykyjohtamiseen.

– Pari vuotta sitten lähdimme kehittämään työterveyshuollon kanssa tehtävää yhteistyötä ennaltaehkäisevämpään suuntaan. Yhteisenä tavoitteenamme on nyt se, että saadaan aikaisessa vaiheessa kiinni tilanteesta, jossa työntekijällä näyttää olevan työkykyhaasteita, ennen kuin se kehittyy hankalammaksi ongelmaksi, kertoo henkilöstöjohtaja Mari Rajakallio.

Tiivistetyn yhteistyön lisäksi yritys on esimerkiksi kehittänyt muita työkykyjohtamisen prosesseja ja kouluttanut esimiehiä.

– Nämä ovat ehdottomasti ne kolme tärkeintä toimenpidettä, joihin on panostettu eniten ja joihin panostamme myös tällä hetkellä.

Työkykyä uhkaavien vaivojen varhainen tunnistaminen luo etulyöntiaseman

Rajakallio painottaa pitkäjänteisen työn merkitystä. Perinteisenä teollisuuden alana FSP on varsin miehinen työntekijöidensä puolesta.

– Tuotannossa tehtävä työ on melkoisen fyysistä. Meidän ihmisemme ovat ylpeitä omasta tekemisestään ja ammattitaidostaan. Kokeneen työntekijän voi joskus olla vaikea myöntää, ettei jaksakaan enää samalla tavalla kuin 15 tai 20 vuotta sitten. Samoin kuin toimintamallien luominen ja jalkautus arjen tekemiseen on jatkuvaa työtä, myöskään oman sisäisen kulttuurin muuttaminen ei tapahdu yhdessä yössä.

FSP:n työntekijöiden työkykyhaasteet ovat enimmäkseen tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Erityisesti hartiaseudun, käsien ja selän vaivat ovat yleisiä.

– Teimme älyvaatteilla mittauksen, jonka avulla saimme tietää, että suurin staattinen rasitus tulee käsiin. Pintakäsittelijän työssä käden puristusvoima vaikuttaa merkittävästi siihen, miten työtä voi tehdä ilman, että käden muut osat rasittuvat. Lisäsimme työterveystarkastuksiimme puristusvoiman mittauksen. Jos siis työntekijän puristusvoima on heikentynyt, voimme puuttua tilanteeseen ennen työkyvyn vakavampaa heikkenemistä, kertoo Rajakallio.

Älyvaatemittauksen avulla FSP Finnish Steel Painting laati myös ergonomiaohjeita, joissa huomioidaan myös työkäden vaihto sekä mikrotauot, jotta staattinen rasitus ei kestäisi liian pitkään.

Hyvien prosessien onnistuminen vaatii vastavuoroisuutta

Vaikka työnantajan oma toiminta olisi miten hyvin viritetty kone, se ei välttämättä riitä.

– Mitkään kuperkeikat eivät auta, jos ihmiset eivät välitä omasta työkyvystään. Työkykyjohtamisen onnistuminen vaatii vastavuoroista osapuolien panostusta, muistuttaa Rajakallio.

Esimerkiksi Elon kouluttaman varhaisen tuen mallin mukainen toiminta onnistuu tehokkaimmin, jos myös työntekijät ottavat tarpeen tullen asioita puheeksi.

– Emme ole varhaisen tuen mallin käytössä vielä mitenkään huippuja, mutta kehitämme sitä. Työyhteisöt tarvitsevat paljon rohkaisua, jotta asiat uskalletaan ottaa niissä puheeksi.

Varhaisen tuen keskustelujen lisäksi FSP Finnish Steel Paintingillä on runsaasti muita toimintatapoja. Esimerkiksi työterveyshuollon kanssa on rakennettu tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoitopolku.

– Polun ansiosta työntekijän ei tarvitse mennä ensin lääkärille, jos vaikka selkä on kipeä. Sen sijaan käytössä on ohjaava ajanvaraus. Sen avulla työntekijä voi hakeutua suoraan työfysioterapeutin vastaanotolle heti, kun vaivoja ilmenee ilman sairauslomalle joutumista. Työfysioterapeutilta ohjataan tarvittaessa lääkärille, kertoo Rajakallio.

Muokattua työtä ja osatyökykyisyyttä arvostetaan

Myös muokattu työ ja osatyökykyisyys ovat tärkeitä teemoja FSP:lle. Yrityksessä tehdään vuosittain luottamushenkilöiden roadshow eri toimipisteiden välillä. Viime vuonna roadshown aiheita oli esimerkiksi työn muokkaus. Luottamushenkilöt miettivät yhdessä työntekijöiden kanssa, mitä tehtäviä voi tehdä kevennetysti tai oman työn korvaavina.

– Saimme koottua mukavan pitkät listat, jotka olivat samantyyppisiä eri toimipisteiden välillä. Siltä pohjalta oli helppo tehdä vaihtoehtoisten tehtävien valikoima koko organisaatiolle.

Rajakallio pitää osatyökykyisyyden arvostamista erittäin tärkeänä.

– On kaikkien osapuolten kannalta parempi, että työntekijä jatkaa edes osittain työssä kuin että jää kokonaan pois. Osaamisen säilyttäminen työpaikalla on myös hurja taloudellinen etu. Tällä alalla ei ole helppo löytää uusia ihmisiä, toteaa Rajakallio.

Mitä neuvoja antaisit toiselle organisaatiolle, joka haluaa kehittää työkykyjohtamista?

– Se on tekemistä, johon täytyy vain ryhtyä! Se vaatii aikaa eikä pidä odottaa liian suuria tuloksia lyhyessä ajassa. Yhteistyö ja henkilöstön osallistaminen laajasti ovat tärkeitä asioita. Eikä pidä unohtaa, että hyvät vakuuttajat auttavat myös, sanoo Rajakallio.