Trumpillakin on pomonsa – se on korkosijoittaja

Muistellaan hetki sitä, mikä oli markkinoiden reaktio viime marraskuussa, kun Trumpin voitto oli selvä. Osakkeiden arvossa nähtiin selkeä nousu, kun vaalitulos näyttäytyi nopeasti selkeänä ja epävarmuus vaalituloksen ympäriltä poistui. Osakkeiden kurssinousu hyytyi kuitenkin joulukuun loppupuoliskolla. Markkina ei myöskään ole saanut uutta nousua käytiin vuoden kahden ensimmäisen viikon aikana markkinakorkojen nousun vuoksi.

Minkälaisessa tilanteessa Trump astuu valtaan? Hän aloittaa toisen kautensa hetkellä, jolloin USA:n talous on vahva. Huomionarvoista on se, että inflaatio on vielä liian nopeaa, jotta Trump voisi talousohjelmansa puitteissa tehdä mitä tahansa ilman negatiivia seuraamuksia inflaatiolle, markkinakoroille ja osakemarkkinoille, ja tietenkin ennen pitkää talouskasvulle.

Jos Trumpin toimet lisäisivät nopeasti liittovaltion alijäämiä veronkevennysten seurauksena, ne yksinään olisivat kenties positiivisia osakemarkkinoille. Vastaavasti Trumpin ehdottamien tullien – erityisesti koskien kiinalaisia tuotteita odotetaan kiihdyttävän inflaatiota ja nostavan markkinakorkoja. Tämä taas painaisi osakekursseja, koska korkeampi korkotaso ja uudelleen kiristyvät rahoitusolosuhteet heikentäisivät ennen pitkää talouskasvua.

Inflaatiota kiihdyttävää olisi myös merkittävässä mittakaavassa tapahtuva laittomien siirtolaisten poistaminen maasta, sillä tämän odotettaisiin kiristävän amerikkalaista työmarkkinaa ja kiihdyttävän palkkojen nousua.

2 biljoonaa säästötavoite on iso kysymysmerkki

Inflaatiota kiihdyttävien toimien vastapainona Trump lupasi ennen vaaleja pienentää julkisen talouden kokoa. Tähän toimeen hän valjastaa uuden viraston, DOGE:n, (Department of Government Efficiency), joka on presidentin neuvonantajakomissio, jonka tarkoituksena on uudistaa Yhdysvaltain liittovaltion hallintoa, poistaa sääntelyä ja vähentää menoja hallinnon tehokkuutta lisäämällä. Komission johtajina toimivat liikemiesmiljardöörit Elon Musk ja Vivek Ramaswamy.

DOGE siis pyrkii leikkaamaan liittovaltion budjettia jopa 2 biljoonalla dollarilla vähentämällä Trumpin sanojen mukaan tuhlausta, lakkauttamalla tarpeettomia virastoja ja pienentämällä liittovaltion työvoimaa. 2 biljoonan säästö julkisessa hallinnossa olisi massiivinen leikkaus julkisiin menoihin ja se toimisi toki vastavoimana muiden edellä mainittujen toimien synnyttämiin inflaatiopaineisiin.

Useat tahot pitävät kuitenkin koko DOGE:a Trumpin PR-temppuna, koska realistisia leikkauskohteita ilman että kajotaan pakollisiin sosiaaliturvamenoihin tai puolustusmenoihin, ei löytyne. USA:n hallinnon harkinnanvaraiset menot tekevät yhteenlaskettuna hieman vajaat 2 biljoonaa dollaria ja niistäkin puolustusmenot, joista Trump tuskin haluaa leikata, muodostavat suurin piirtein puolet.

Minkälaisia toimia Trumpilta voi odottaa? Yleinen uskomus on, että hän lataa suuren joukon muutoksia heti ensimmäisinä päivinään virassaan presidentin toimeenpanomääräyksillä. Tämän toimeenpanovallan turvin USA:n presidentti voi ohjata liittovaltion hallinnon toimintaa ilman kongressin hyväksyntää. Fokus sijoitusmarkkinoilla on siinä, mikä on Trumpin toimien nettomääräinen inflaatiovaikutus.

Kongressivaalit häämöttävät edessä marraskuussa 2026. Vaalien jälkeen isoja kongressin hyväksynnän vaatimia toimia on vaikeampaa saada läpi, mikäli republikaanit menettävät ennusteiden mukaisesti enemmistönsä edustajainhuoneessa.

Huomio kiinnittyy Trumpin politiikkatoimien järjestykseen

Trump on luvannut jatkaa ensimmäisellä kaudellaan tehtyjä tuloveronkevennyksiä, jotka muuten erääntyisivät vuonna 2025. Lisäksi hän on kertonut keventävänsä yritysverotusta, mahdollisesti jopa 15 prosenttiin. Näiden läpiviennin Trump haluaa varmasti hoitaa ennen seuraavia kongressivaaleja, mutta niiden ajaminen etupainotetusti jo tämän vuoden aikana USA:n talouden ollessa jo lähtötilanteessa liiallisen inflatorinen, olisi riskialtista. Korkomarkkinat eivät tätä hyvällä katsoisi.

Johtopäätökseni on, että Trumpilla on reunaehtoja hänen ryhtyessä toteuttamaan politiikkaansa. Huolimatta siitä, että Trump sai vahvan poliittisen pääoman vahvan vaalituloksensa ansiosta, tulee hän kohtaamaan oman puolueensa perinteisten fiskaalikonservatiivien vahvan vastustuksen budjettialijäämien kasvattamiseen. Tämä kävi selväksi mm. viime vuoden lopun neuvotteluissa liittovaltion velkakatosta.

Toinen Trumpin politiikkamixin armoton tuomari on bondimarkkina, joka rankaisee hullutuksista korkojen nousulla. Katse kannattaakin olla Trumpin toimien järjestyksessä. Jos ensitoimina ovat tariffit, merkittävän suuret siirtolaisten käännytykset sekä rajojen sulkeminen uusilta tulijoilta, pitää vastapainona olla aitoja, kokonaiskysyntää ja inflaatiota riittävästi hillitseviä budjettisäästöjä. Kokemukset Iso Britanniasta osoittavat, että bondimarkkina on armoton vahtikoira, jota pääministerikin tottelee.