Yhteisellä vai omalla vastuulla?
/ Blogi / Ajankohtaista Elosta
Yksityisen työeläkejärjestelmän rahoituksesta puhuttaessa kuulee varsin usein sanonnan ’se on yhteisellä vastuulla’. Mitä tällä sanonnalla oikeastaan tarkoitetaan?
Kaikki kirjoitukset tulee nykyisin aloittaa tekoälyn käytöllä, jotta niitä voi sanoa varteenotettaviksi ja ajan hermolla oleviksi. Kysyinpä siis minäkin, miten 'yhteinen vastuu' eroaa 'omasta vastuusta'. Näin ChatGTP vastasi:
Yhteinen vastuu ja oma vastuu ovat kaksi erilaista käsitettä, jotka liittyvät vastuuseen ja velvollisuuksiin:
Yhteinen vastuu:
• Yhteinen vastuu viittaa tilanteisiin, joissa useammalla henkilöllä tai taholla on yhteinen velvollisuus tai vastuu jostakin asiasta.
• Esimerkki: Jos useampi henkilö on osallisena jossakin projektissa tai tehtävässä, heillä voi olla yhteinen vastuu projektin onnistumisesta tai epäonnistumisesta.
• Yhteinen vastuu voi myös liittyä yhteiskunnallisiin kysymyksiin, kuten ympäristönsuojeluun tai köyhyyden vähentämiseen.
Oma vastuu:
• Oma vastuu tarkoittaa yksilön henkilökohtaista vastuuta omista teoistaan ja päätöksistään.
• Se liittyy yksilön velvollisuuteen toimia oikein ja huolehtia omista asioistaan.
• Esimerkki: Jos henkilö laiminlyö työtehtävänsä, hänellä on oma vastuu seurauksista ja mahdollisista seuraamuksista.
Yhteinen vastuu korostaa yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä, kun taas oma vastuu painottaa yksilön henkilökohtaista vastuuta omasta toiminnastaan.
Rahastointiin ja jakojärjestelmään omat maksunsa
Työntekijöiden eläkejärjestelmä perustuu etuusperusteiseen eläketurvaan, joka on järjestetty yksityisissä työeläkevakuutusyhtiöissä ja -säätiöissä/-kassoissa. Eläke on osittain rahastoitu, mikä tarkoittaa sitä, että siinä on aina kaksi osaa: rahastoista maksettava osuus, joka rahoitetaan kunkin eläkeyhtiön omalla vastuulla, ja ei-rahastoitu ns. jakojärjestelmäosuus, joka rahoitetaan yhteisellä vastuulla. Siksi työeläkevakuutusmaksussa on erillinen osuus eläkkeen rahastointia varten ja erillinen osuus jakojärjestelmäeläkkeitä varten. Rahastointi tapahtuu työntekijän työssäoloaikana eli ennen kuin hän alkaa nauttia eläkettä.
Rahastoidusta osasta kukin työeläkevakuutusyhtiö vastaa itsenäisesti omalla vastuulla. Työeläkeyhtiön on siis pystyttävä maksamaan eläkkeen rahastoitu osuus, kun eläke alkaa. Maksamista varten on oltava riittävästi varoja myös rahastoitua osaa ja myös sen kasvattamisesta seuraavia rahoitustarpeita varten. Rahastoitua osaa kasvatetaan, jotta sen osuus pysyy etuuden kasvamisen vauhdissa mukana. Etuus kasvaa, jotta sen ostovoima säilyy.
Jos rahastoitu osuus kasvaa enemmän kuin ostovoiman säilyttäminen edellyttää, eläkkeen jakojärjestelmäosuus pienenee. Tämä on jopa tavoiteltavaa, koska se tarkoittaa etuuden maksamisajankohdalle pienempää jakojärjestelmämaksutarvetta. Siksi eläkkeiden rahoituksessa eläkkeen rahastoinnin mahdollisimman tehokas kohdentaminen on olennaista.
Kertyneitä varoja siirretään yhtiöstä toiseen
Eläkkeen ei-rahastoidun osuuden eli jakojärjestelmäosuuden rahoitus on järjestetty siten, että jokainen työeläkeyhtiö perii osana vakuutusmaksua jakojärjestelmämaksua eli ns. tasausmaksua. Näin kertyneistä varoista muodostuu kunkin työeläkeyhtiön osuus jakojärjestelmän rahoitusosuudesta. Kun jokainen yhtiö myös maksaa jakojärjestelmäeläkkeitä, rahoitusosuuden ja maksettujen eläkkeiden erotus on erilainen. Jos yhtiö on saanut enemmän jakojärjestelmätuloja kuin on itse maksanut jakojärjestelmäeläkkeitä, on se velvollinen maksamaan erotuksen muille työeläkeyhtiöille. Toinen työeläkeyhtiö on puolestaan saanut vähemmän jakojärjestelmätuloja kuin on maksanut vastaavia eläkkeitä ja saa siksi lisärahoitusta muilta yhtiöiltä. Selvittely ja maksaminen tapahtuu taustalla Eläketurvakeskuksen kautta. Eläkeyhtiön rahoitusosuus jakojärjestelmäeläkkeistä perustuu saatuihin tuloihin, joten voidaan hyvin sanoa jakojärjestelmäeläkkeet ovat yhteisellä vastuulla. Yhteisellä vastuulla olevan rahoituksen yksi selvä piirre on, että kertyneitä varoja siirretään työeläkeyhtiöstä toiseen.
Vakavaraisuuspääoma yhtiön omana puskurina
Oma vastuu eläkkeen rahastoidusta osasta tarkoittaa myös sitä, että yhtiöllä on oltava vastuuta enemmän varoja, jotta se pystyy puskuroimaan varojen kartuttamiseen liittyvät riskit. Ylittävää varallisuutta kutsutaan vakavaraisuuspääomaksi. Vakavaraisuuspääomalla on vähimmäismäärät, joiden alittaminen merkitsee konkurssiuhkaa. Oma vastuu merkitsee siis myös riskiä konkurssista ja uhkaa joutumisesta pois vakuutusmarkkinoilta.
Jos konkurssi toteutuu, työntekijöiden eläkkeiden rahastoituja osia suojaa konkurssiyhteisvastuu. Suoja on käytännössä koskenut vain eläkkeen rahastoituja osia ja siksi mm. yrittäjien eläkkeitä ei koske sama konkurssiyhteisvastuu, kun niitä ei ole rahastoitu lainkaan. Konkurssiyhteisvastuun toteutuminen merkitsee sitä, että muut eläkeyhtiöt ottavat konkurssiin menneen yhtiön vastuun omiin taseisiinsa. Kun todennäköisesti jäljellä olevat varat eivät riittäisi vastuisiin asti, lainsäädäntö velvoittaa yhtiöt osallistumaan puuttuvien varojen kartuttamiseen. Tämä tapahtuisi käytännössä jakojärjestelmävaroilla. Tässäkin konkurssitilanteen yhteisellä vastuulla oleminen tarkoittaa varojen siirtoa yhtiöstä toiseen.
Osakkeilla kasvatetaan rahastoitua osaa
Aina välillä kuulee sanottavan, että osa työeläkeyhtiöiden osakesijoituksista on yhteisellä vastuulla. Yhtiöitä koskeva tuottovaatimus kannustaa/pakottaa yhtiöt sijoittamaan vastuun katteestaan noin 20 % noteerattuihin osakkeisiin ns. osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuu- eli OLV-mekanismin kautta. Tuottovaatimus on keskimääräinen osaketuotto ja tavoitteena on juurikin kasvattaa samaa eläkkeen rahastoitua osaa, jota aiemmin kuvattiin. Itse osakkeisiin sijoittaminen ei ole tavoitteena, vaan eläkkeen rahastoidun osan kasvattaminen.
Sijoittaminen on aina kunkin työeläkeyhtiön omalla vastuulla. OLV-mekanismin kautta ei siirretä mitään varoja työeläkeyhtiöstä toiseen vaan tuotot puskuroidaan aina oman taseeseen. OLV-mekanismi kuitenkin poikkeaa muusta vastuusta siinä, että se on osittain siirretty vakavaraisuusvaatimusten ulkopuolelle. Siitä puuttuu kuitenkin keskeinen piirre, jotta se olisi yhteisellä vastuulla. Sijoittaminen OLV-mekanismiin tapahtuu omalla vastuulla, mutta osin vakavaraisuussäädösten ulkopuolella.
Työeläkejärjestelmässä on vain kaksi asiaa yhteisellä vastuulla: jakojärjestelmäeläkkeet ja konkurssiyhteisvastuu. Kaikki muu tapahtuu kunkin eläkeyhtiön ihan omalla vastuulla.
