Kuinka Yhdysvaltojen presidentinvaalit vaikuttavat pääomamarkkinoihin?

Trump teki sen mitä kukaan hänen edeltäjistään ei ole onnistunut tekemään 130 vuoteen. Hän palasi neljän vuoden tauon jälkeen uudelleen Valkoisen talon isännäksi. Ensimmäisellä kaudellaan Trump tuli Valkoiseen taloon suoraan yritysmaailmasta tottumattomana politiikan kiemuroihin. Hänen arvaamattomuutensa presidenttinä aiheutti pääomamarkkinoilla aika-ajoin hermoilua. Toiselle kaudelleen Trump lähtee selkeästi valmistautuneempana ja republikaanisen kongressin tukemana.

Pohdin tässä blogissa Trumpin vaalilupausten vaikutuksia pääomamarkkinoiden näkökulmasta. Epävarmuutta on vielä varmasti tarjolla, kunnes varsinaiset politiikkamuutokset saavat muotonsa, mutta varmaa on, että miltei hurmoshenkiset sanonnat; "America First" ja "Maga" kuuluvat myös tulevien vuosien sanavarastoon.

Aleneva yritysverotus ja maltillistuva regulaatio sisämarkkinan selkänojana

Vaalien ensireaktiot Yhdysvaltojen osakemarkkinan näkökulmasta olivat vähintäänkin erinomaiset. Voisi nähdä, että veronalennukset tukevat etenkin Yhdysvaltojen sisämarkkinoilla toimivia yrityksiä. Tästä nähtiinkin viitteitä, kun amerikkalaisten pienyritysten tuottoja heijasteleva Russell 2000 -indeksi päätyi miltei kuuden prosenttiyksikön nousuun Trumpin kahmiessa valitsijamiehiä eri osavaltioista.

Sijoittajan näkökulmasta ns. amerikkalainen ekseptionalismi jaksaa myös houkutella tulevaisuudessa. Innovaatiokehityksen kärkinimet ovat edelleen listattu Yhdysvaltoihin. Tämän voisi nähdä edelleen erkaannuttavan Yhdysvaltojen ja Euroopan osakemarkkinoiden tuottokehitystä. Kuka kiinnostuu eurooppalaisista yrityksistä, kun innovaatiot ja kasvu tapahtuvat muualla ja Yhdysvallat valmistelee tuontitulleja?

Kuka voittaa tariffipelin?

Ajattelen, että amerikkalainen yritys, joka hyödyntää toiminnassaan Kiinasta ostettavia tuontipanoksia olisi tariffipelin häviäjä. Mikäli 60 % tuontitullit tulisivat voimaan sellaisenaan, se aiheuttaisi merkittävän paineen niiden yritysten kustannusrakenteeseen, jotka nojaavat toiminnassaan Kiinassa tuotettuihin tuontihyödykkeisiin. Jos taas kustannukset saadaan siirrettyä lopputuotteiden hintoihin, jää tariffipelin mustapekka lopulta amerikkalaiselle kuluttajalle.

Trump on myös aikonut asettaa 10 % tuontitullit muulle maailmalle, jos tämä toteutuu, vaikuttaisi se myös Suomeen. Yhdysvaltojen rooli Suomen kauppakumppanina on korostunut viime vuosina, joten tästä näkökulmasta tullit eivät ainakaan helpottaisi valmiiksi haastavaa talouskuvaa. Varsinainen vaikutus jäänee kuitenkin maltillisemmaksi, mikäli neuvottelusopu saavutettaisiin.

Erkaantuuko Euroopan ja Yhdysvaltojen inflaatio- ja korkokehitys toisistaan?

Korkosijoittajaa hermostuttaa, sillä toteutuessaan Trumpin kaavailemat verolupaukset aiheuttaisivat merkittävää painetta liittovaltion budjettiin. Budjettialijäämien kasvu onkin näillä lupauksilla todennäköisesti realismia ennemmin tai myöhemmin. Tämä taas heijastunee Yhdysvalloissa inflaatio-odotuksiin ja pitkiin markkinakorkoihin, jotka voivat eriytyä Euroopan inflaatio- ja korkokuvasta. Kolikon kääntöpuolena onkin nähty dollarin vahvistumista, kun edellä mainitut asiat antavat sille myötätuulta.

Eurooppa geopolitiikan aallokossa

Markkinoille geopoliittiset tapahtumat ovat aina vaikeita ennustaa ja niiden realisaatiot aiheuttavat vähintäänkin hetkellisesti voimakasta epävarmuutta. Aallot lyövät koviten silloin, kun kellään ei tunnu olevan käsitystä siitä mitä seuraavaksi tapahtuu.

Trump on luvannut lopettaa Ukrainan sodan, joskin aikataulu tuntuu jopa amerikkalaiseen makuun liian optimistiselta. Yhdysvaltojen fokus tulee kasvavissa määrin olemaan Kiinassa ja sitoutuminen Natoon epäilyttää liittolaisia. Geopoliittinen uudelleenjärjestyminen asettaa etenkin Euroopan ahtaalle. Onko nyt aika sijoittaa eurooppalaiseen puolustusteollisuuteen? 

Seuraaviin kongressivaaleihin valmistautuminen on jo alkanut

Yhdysvalloissa vaalikello tikittää miltei koko ajan ja seuraavat vaalit ovat kahden vuoden päässä siintävät kongressin välivaalit, jossa äänestetään 1/3 senaatin paikoista ja koko edustajainhuone. Voi olla, että Trumpin ja republikaanien valtaa kavennetaan jo kahden vuoden päästä. Mikäli näin käy, on mahdollista, että osa Trumpin antamista vaalilupauksista vesittyy kongressin kabinetteihin. Äänestäjän näkökulmasta kaksi vuotta on pitkä aika, mutta vaaleja odotellessa pääomamarkkinat tulevat hinnoittelemaan makrotalouden kehityskulut moneen kertaan uudelleen.