USA:n presidentinvaalit – mikä ratkaisee tuloksen ja mihin se vaikuttaa?

 

Vuoden 2024 presidentinvaalit ovat monella tapaa varsin kriittinen hetki Yhdysvaltojen historiassa. Ne eivät ainoastaan määritä maan poliittista suuntaa, vaan myös heijastavat syvää jakautumista, joka on juurtunut moniin amerikkalaisen yhteiskunnan osa-alueisiin.

Mistä vaaleissa on lopulta kysymys?

Voisi ajatella, että politiikka kulkee alavirrassa suhteessa yhteiskunnan ja talouden syviin ja laaja-alaisiin muutoksiin. Näitä muutoksia on ollut useita, mutta elinaikamme suurimpina ja poliittisilta vaikutuksiltaan merkityksellisimpänä nostaisin esiin teknologisen muutoksen ja globalisaation, jotka yhdessä ovat vaikuttaneet ehkä eniten amerikkalaisiin työntekijöihin. Globaalit tuotantoketjut ovat kilpailleet amerikkalaisen tuotannon kanssa ja uusi teknologia on korvannut työpanosta hyväpalkkaisessa tehdastyössä.

Eikä globalisaation ja uuden teknologian tuomia hedelmiä ole jaettu riittävän tasaisesti. Vuonna 1975 ylimmän viidenneksen kotitalouksien keskimääräinen tulo oli noin kymmenen kertaa suurempi kuin alimman viidenneksen. Vuoteen 2023 mennessä tämä suhde oli kasvanut noin 17 kertaiseksi.

Osittain edellä mainituista syistä sosiaalinen liikkuvuus eri sukupolvien välillä on Yhdysvalloissa heikentynyt. Enää ei ole itsestään selvyys, että uudemmat sukupolvet ovat vanhempiaan varakkaampia. Yliopistotutkinto ei myöskään enää takaa hyvää elintasoa ja omia vanhempia suurempia tuloja. Amerikkalaisen miehen mediaanitulolla ei enää makseta keskituloisen kotitalouden mukavaa elämää. Voisi kuvitella, että tällä olisi syvällisiä vaikutuksia keskivertoamerikkalaisen psyykeen. Ehkä ei ole liioiteltua sanoa, että tästä näissä vaaleissa on pitkälti kysymys.

Railot eri ryhmien välillä syventyvät

Suuren mullistuksen kohteena on ollut myös se, miten hankimme tänä päivänä tietoa. Sosiaalinen median alustat ovat entistä keskeisempi tiedonlähde. Alustat kuten Facebook, Twitter ja Instagram ovat tulleet keskeisiksi tiedonlähteiksi suurelle osalle ihmisistä. Näillä alustoilla vahvistetaan omia näkemyksiä ja vastustetaan toisen osapuolen mielipiteitä. Eikä tällaisessa ympäristössä ole ihme, että kulttuuriset kysymykset kuten aseiden omistusoikeus, aborttioikeus, ilmastonmuutos ja rotuoikeudet jakavat kansaa entisestään. 

Samalla puolueet ovat muuttuneet homogeenisemmiksi ideologisesti ja sosiaalisesti. Esimerkiksi republikaanit ovat nykyään enemmän uskonnollisia, kun taas demokraatit ovat maallistuneempia. Puolueet ovat entistä homogeenisempia myös koulutuksen suhteen. 

Demokraatit ovat republikaaneja selvemmin yliopistotutkinnon suorittaneiden puolue, jonka äänestäjäkunta on merkittävästi painottunut tietyille alueille, itärannikolle ja Kaliforniaan. Republikaaniäänestäjissä on selvästi enemmän yliopistotutkintoa suorittamattomia ja äänestäjäkunta on hajaantunut eri osavaltioihin. 

Tämä antaa Trumpille edun, sillä vaaleja ei ratkaista absoluuttisten äänien määrällä vaan valitsijamiesten määrällä. Yhdysvaltojen presidentti ja varapresidentti valitaan epäsuorasti valitsijamieskokouksen kautta. Jokaisella osavaltiolla on tietty määrä valitsijamiehiä, joka perustuu osavaltion väkilukuun. Valitsijamiehet äänestävät presidentistä joulukuussa, ja ehdokas, joka saa vähintään 270 valitsijamiesääntä, voittaa vaalit. Valitsijamiesäänet lasketaan ja vahvistetaan kongressissa tammikuussa, minkä jälkeen uusi presidentti astuu virkaansa tammikuun 20. päivänä.

Kisa valitsijamiehistä on erittäin tiukka

Moni osavaltion on suurella todennäköisyydellä menossa lähes varmasti jommallekummalle puolueelle, esimerkiksi Kalifornian ja New Yorkin valitsijamiesäänet menevät demokraateille ja vastaavasti Idaho, Wyoming, Oklahoma, Arkansas ja Alabama äänestävät Trumpia. 

Vaalit ratkeavat todennäköisesti seitsemän vaa’ankieliosavaltion vaalitulosten perusteella. Nämä osavaltiot ovat Arizona, Georgia, Michigan, Nevada, Pohjois-Carolina, Pennsylvania ja Wisconsin. Jokaisen vaa’ankieliosavaltion kohdalla kilpailu valitsijamiehistä on äärimmäisen tiukka. Puolueiden väliset erot menevät mielipidemittauksissa jokaisen osavaltion kohdalla tällä hetkellä virhemarginaalin sisään. Erityisesti Pennsylvania on tärkeä, koska siellä on jaossa peräti 20 valitsijamiespaikkaa.

Tiukka taistelu jokaisesta valitsijamiehestä on johtanut siihen, että tiukkaa kisaa käydään varsinaisten vaa’ankieliosavaltioiden lisäksi jopa yhdestä ainoasta Nebraskan valitsijamiehestä. Nebraska ja Maine poikkeavat muista osavaltioista siinä, että voittaja ei automaattisesti saa taakseen osavaltion kaikkia valitsijamiehiä, vaan Nebraskassa valitsijoita on jaossa viisi – kaksi osavaltion voittajalle ja kolme eri vaalipiirien voittajille.

Trump vienee enemmistön nebraskalaisten äänistä ja saavan neljä valitsijaa, mutta Harris saanee enemmistön siinä yhdessä demokraatteihin vahvasti kallellaan olevassa vaalipiirissä, johon kuuluu osavaltion suurin kaupunki Omaha. Vaalien ollessa erittäin tiukka tämä yksi vaalipiiri voi olla ratkaiseva.

Kolme ryhmää ratkaisee vaalit

Vaaleissa erottuu kolme ihmisryhmää, joiden äänestyskäyttäytyminen voi olla ratkaisevaa vaalitulokselle. Ensimmäinen ryhmä ovat niin kutsutut todelliset itsenäiset äänestäjät. He ovat sellaisia äänestäjiä, jotka eivät ole rekisteröityneet itsenäiseksi äänestäjäksi, mutta jotka äänestävät kuitenkin itsenäisesti. Esimerkiksi Arizonan osavaltiossa yhteensä 40 prosenttia äänestäjiä on rekisteröitynyt itsenäiseksi äänestäjäksi, mutta niiden osuus, jotka johdonmukaisesti liikkuvat molempien puolueiden välillä vaaleissa, on todellisuudessa rekisteröityneitä pienempi. 

Toinen seurattava ryhmä on ne republikaaniäänestäjät, jotka kannattavat pääpiirteittään Trumpin politiikkaa, mutta eivät luota Trumpiin. Nämä ovat niitä ihmisiä, jotka esimerkiksi äänestivät Nicky Haley’ä republikaanien presidenttiehdokkaaksi. Mitä nämä ns. maltilliset republikaanit tekevät vaaleissa?

Kolmas ryhmä on mustat, latinot ja valkoiset, joilla ei ole yliopistotutkintoa ja jotka tuntevat vahvaa epäluottamusta amerikkalaisia instituutioita kohtaan. He kutsuvat itseään maltillisiksi, mutta ovat todellisuudessa varsin konservatiivisia arvoiltaan.

Onko aborttikysymys ratkaiseva teema?

Periaatteessa vaalituloksen ratkaisee, miten tehokkaasti ehdokkaiden kampanjat tavoittavat kohdeyleisönsä, oli kyseessä puolueen omat varmat äänestäjät tai itsenäiset liikkuvat äänestäjät. Vuoden 2016 vaaleissa Trump voitti kaikki 7 vaa’ankieliosavaltiota, vaikka ennusteiden mukaan Michigan, Nevada Pennsylvania ja Wisconsin olisivat olleet menossa demokraattien Hilary Clintonille. 

Trump onnistui vuoden 2016 vaaleissa innostamaan vaaliuurnille suuren määrän poliittisesti ei-aktiivisia äänestäjiä, jotka normaalisti eivät äänestäneet presidentinvaaleissa kumpaakaan puoluetta, ja nämä äänestäjät eivät olleet edustettuina mielipidetiedusteluissa. Tämä selitti pääosin mielipidemittausten alasuuntaiset virheet Trumpin kannatuksesta.

Vastaavasti vuoden 2020 vaaleissa mielipidemittausten virheet menivät näissä 7 osavaltiossa Georgiaa lukuun ottamatta demokraattien hyväksi. Tärkeä huomio on se, että sen jälkeen, kun Yhdysvaltojen korkein oikeus kumosi kesäkuussa 2022 vuodesta 1973 voimassa olleen Roe vastaan Wade -lain, joka johdosta aborttia ei ole voinut Yhdysvalloissa enää kieltää osavaltioiden tai liittovaltion lailla, demokraattien kannatus on ollut mielipidemittauksia korkeampi jokaisessa vaa’ankieliosavaltion vaalissa. Aborttikysymys, joka on noussut puolueiden keskeiseksi vaaliteemaksi, saattaa olla hyvinkin ratkaiseva teema marraskuun vaaleissa.

Vaalien tuloksen odottelu ruokkii epävarmuutta

Suuri kysymys vaalien ympärillä on se, että kun vaalit on käyty, selviääkö tulos heti seuraavana päivänä. Vastaus on, että ei välttämättä. Syy on pääasiassa se, että voittomarginaali jäänee suurella todennäköisyydellä presidentinvaalin osalta jälleen tiukaksi ja tämä tarkoittanee mahdollisesti äänten uudelleen laskentoja, jotka vievät aikaa. Lisäksi viime vuosina postiäänestys on yleistynyt, ja postiäänien laskeminen voi kestää useita päiviä. Postiäänet voivat saapua vielä vaalipäivän jälkeen, ja ne on laskettava mukaan. 

Vaalitulos on todennäköisesti hyvin tiukka, näinhän asia on ollut kaksien edellisten vaalien aikana. Tämä kertoo omalta osaltaan Yhdysvaltojen yhteiskunnan kasvaneesta ja syvästä polarisaatiosta. Yhtä tiukkoja vaalituloksia kuin kaksi viimeisintä vaalia 2016 ja 2020 on toisen maailmansodan jälkeen nähty vain vuonna 2000, kun George W. Bush voitti Al Goren ja vuonna 1976 kun Jimmy Carter voitti Gerald Fordin.

Epävarmuus vaalituloksesta ja tuloksen saannin viivästyminen on siis täysin mahdollista ja nykyisessä tulehtuneessa poliittisessa ilmapiirissä, jossa Trumpiin on kohdistunut jo kaksi murhayritystä, se voisi aiheuttaa levottomuutta, pahimmillaan jopa väkivaltaisia yhteenottoja.

Vaalien tulos vaikuttaa viidellä eri osa-alueella

Vuoden 2024 presidentin ja kongressin vaalit ovat merkittävä käännekohta Yhdysvaltojen tulevaisuudelle. Näiden vaalien tulokset voivat muokata maan politiikkaa ja yhteiskuntaa monin tavoin. On identifioitavissa viisi keskeistä osa-alueet, joihin vaalitulos voi vaikuttaa käänteentekevästi.

1. Ilmastonmuutospolitiikka. Kamala Harris on korostanut uusiutuvan energian investointeja ja tiukempia ympäristösäädöksiä, kun taas Donald Trump on keskittynyt perinteisiin fossiilisiin energialähteisiin ja vähentänyt ympäristösääntelyä.. Vaalien tulos määrittää, jatkuuko nykyinen ilmastopolitiikka ja tapahtuuko siten merkittäviä muutoksia energiapolitiikkaan. Trump on myötämielinen USA:n fossiilisten polttoaineiden tuotannolle ja puoltaisi porausoikeuksien lisäämistä.

2. Talouspolitiikka on toinen tärkeä alue. Harris pyrkii vahvistamaan keskiluokkaa ja investoimaan uusiin teollisuudenaloihin, kun taas Trump painottaa vapaakaupan tasapainottamista ja energian omavaraisuutta. Näiden politiikkojen vaikutukset voivat näkyä työllisyydessä, inflaatiossa ja talouskasvussa.

Talouspolitiikan alla tärkeä teema on maahanmuutto, joka on noussut merkittäväksi kysymykseksi erityisesti republikaanien keskuudessa. Trump haluaa tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaa ja rajoittaa turvapaikkahakemuksia. 

3. Terveydenhuolto ja sosiaaliturva ovat myös keskeisiä kysymyksiä. Harris ajaa laajempaa terveydenhuoltoa ja sosiaaliturvaa, kun taas Trump haluaa vähentää hallituksen roolia terveydenhuollossa. Tämä vaikuttaa luonnollisesti suoraan miljoonien amerikkalaisten elämään ja hyvinvointiin.

4. Korkeimman oikeuden nimitykset ovat merkittävä kysymys, erityisesti demokraattien keskuudessa. Presidentin valinta vaikuttaa siihen, kuka nimitetään korkeimpaan oikeuteen, mikä voi muokata maan oikeusjärjestelmää vuosikymmeniksi eteenpäin.

5. Ulkopolitiikka ja geopolitiikka: Harris ja Trump edustavat erilaisia lähestymistapoja kansainvälisiin suhteisiin ja turvallisuuskysymyksiin. Tämä voi vaikuttaa globaaliin vakauteen ja Yhdysvaltojen rooliin maailmanpolitiikassa. Erityisesti USA:n tuki Natolle ja Ukrainan auttamiselle ovat Euroopan näkökulmasta kriittiset asiat.

Kaikki ei kuitenkaan muutu vaalien myötä

On myös helppo löytää tärkeitä asiakokonaisuuksia, jotka eivät muutu, vaikka presidentti vaihtuu ja kongressin koostumus muuttuu. Fokus säilynee kotimarkkinataloudessa ja kotimaisten teollisten tuotantoketjujen ja kriittisten toimialojen (esim. puolijohdeteollisuus, tekoäly, autoteollisuus) pönkittämisessä. Toisin sanoen protektionistinen teollisuuspolitiikka saa jatkokauden vaalituloksista riippumatta. Samoin geopolitiikka on jatkossakin keskiössä ja turvallisuuspolitiikka valjastettaneen jatkossakin palvelemaan USA:n teollisia ja liiketaloudellisia tavoitteita, erityisesti kilpailussa Kiinaa vastaan.

Presidentin mahdollisuudet ajaa poliittista ohjelmaansa riippuu myös, miten samanaikaisesti käytävät kongressivaalit ratkeavat. Kongressi, joka koostuu edustajainhuoneesta ja senaatista, on vastuussa lakien säätämisestä. Presidentin on tehtävä yhteistyötä kongressin kanssa saadakseen lainsäädäntöehdotuksensa hyväksytyiksi. 

Kongressi hallitsee valtion budjettia. Ilman kongressin hyväksyntää presidentti ei voi toteuttaa talouspolitiikkaansa tai rahoittaa hallinnon ohjelmia. Kongressi myös valvoo presidentin toimia ja voi asettaa rajoituksia hänen vallankäytölleen. Lisäksi Senaatti hyväksyy presidentin nimitykset korkeisiin virkoihin, kuten ministereihin ja korkeimman oikeuden tuomareihin. Tämä vaikuttaa merkittävästi presidentin kykyyn toteuttaa politiikkaansa. Jos presidentin puolueella on enemmistö kongressissa, hänen on helpompi saada läpi omia politiikkatoimiaan.

Vaalituloksen merkitystä korostetaan liikaa

Tällä hetkellä mielipidetiedusteluiden mukaan senaatti saattaa kallistua republikaanien puolelle, kun taas edustajainhuoneen hallinta on hyvin tasaväkinen. Demokraatit tarvitsisivat neljä paikkaa saadakseen enemmistön edustajainhuoneeseen, ja senaatissa republikaanien on enemmistön saavuttamiseksi saatava 1-2 paikkaa (1 Trumpin voittaessa ja 2 paikkaa Harrisin voittaessa).

Edessä on vaalinäytelmä, jonka ratkaisua on mahdotonta ennustaa siitä huolimatta, että Kiinasta on tilattu enemmän Trumpin kannatuspaitoja kuin Harrisin. Tässä maailmantilanteessa, jossa sotia ja geopoliittisia kriisejä on enemmän kuin tarpeeksi, vaalituloksen merkitystä korostetaan erityisesti. Ehkä liikaa. Jos Euroopan viime vuosien vaalit jotain meille kertovat, se on, että suuresta vaalikohinasta ja vastakkainasettelusta huolimatta, muodostetut populistisetkin hallitukset ovat käytännössä gravitoituneet politiikassaan keskemmälle.