Takaisin positiiviseen kierteeseen

Pitkällä aikavälillä Suomen osakemarkkina on ollut yksi parhaimmista. Sen vuoksi on harmi, että Suomen osakemarkkinan kehitys on jäänyt alkuvuoden 2023 jälkeen osattomaksi muiden markkinoiden vahvasta noususta. Heikosta kehityksestä voidaan osittain syyttää Suomen osakemarkkinan yksipuolista rakennetta, herkkyyttä globaalille kysynnälle ja geopoliittisille haasteille, sekä osin myös markkinan pientä kokoa ja heikkoa likviditeettiä. Onneksi viime viikkoina osakemarkkinan kehitys on kääntynyt paremmaksi ja sen odotetaan jatkuvan, mikäli korkotason odotettu lasku piristää talouskasvua myös suomalaisten yhtiöiden vientimaissa.

Suomalaiset listayhtiöt ovat edelleen laadukkaita, globaaleja ja taseeltaan vahvoja, eikä hinnoittelukaan ole erityisen kallis. Suomessa on ollut nykyiseen markkinatilanteeseen ”vääränlaisia” yhtiöitä. AI-buumi on vetänyt rahavirtoja, kun puolestaan laimea globaali talouskasvu ei ole houkutellut sijoittamaan talouden sykleistä riippuvaisiin yhtiöihin. Meillä kyllä löytyy metsäyhtiöitä ja konepajoja, mutta ei muodikasta teknologiaa. Ei niin, etteikö kotimaassa olisi kiinnostavia yhtiöitä laajemminkin. Ne ovat vain kansainvälisten sijoittajien silmissä pieniä, smallcappejä. AI-buumin sivuvaikutuksena pienet yhtiöt unohdettiin ja ne tulisi löytää nyt uudestaan. Historialla on taipumus toistaa itseään, joten pienten yhtiöiden vuoro vielä tulee.

Merkittävää osakemarkkinamme kehitykselle on kansainvälisten sijoittajien kiinnostus, joiden omistus Helsingin pörssin osakkeista on nyt hieman yli 50 prosenttia. Pääomista ja sijoitusvirroista käydään globaalisti kovaa kilpailua. Ei voida enää olettaa, että sijoitusvirrat tulevat Suomeen, koska ne ovat aiemminkin tulleet, ja koska historiallisesti Suomen osakemarkkina on kehittynyt erittäin hyvin. Pääoma hakeutuu sinne, mistä se saa parhaan tuoton. Sijoitukset on ansaittava, niin nykyiset kuin tulevat.

Meidän on päästävä takaisin positiiviseen kierteeseen. Tarvitsemme sijoittajia, jotka vaativat sijoituskohteikseen kasvavia ja kannattavia yhtiöitä, jotka innovoivat ja luovat uutta. Tarvitsemme sijoittajia, jotka hakevat rahalleen tuottoa ja kirittävät sijoituskohteitaan edelleen investoimaan ja innovoimaan. Tämä taas motivoi yrityksiä ja ihmisiä niiden takana tavoittelemaan suurempia voittoja, mikä luo kannusteita riskin ottamiseen ja yrityksen kasvattamiseen.

Suomessa on kiinnostavia yhtiöitä, mutta ne eivät kiinnosta juuri nyt. Käänne sijoittajien kiinnostuksessa vaatii muutoksen joko ulkoisissa tekijöissä tai yhtiöissä itsessään. Ulkoisiin tekijöihin, korkotason lasku, talouskasvun elpyminen ja geopoliittisten jännitteiden vähentyminen, on vaikeampi vaikuttaa. Yhtiöt itse voisivat nostaa kunnianhimon tasoa tekemisissään ja tehdä se maailmalle selväksi.

Työeläkeyhtiöilläkin on roolinsa yhtiöiden kunnianhimon tason nostamisessa. Kanavamme siihen ovat esimerkiksi yhtiöiden nimitystoimikunnat ja säännöllinen keskustelu yhtiöiden johdon kanssa. Nimitystoimikunnissa pyritään uudistamaan hallituskokoonpanoa tuomalla mukaan tuoreita kandidaatteja. Yhtiökokouksessa voimme ottaa kantaa yhtiön johdon palkitsemiseen ja ohjata siten toimintaa haluttuun suuntaan. Keskusteluissa yhtiöiden kanssa kerromme näkemyksiämme omistajana niin taloudellisissa sekä vastuullisuuteen ja hyvään hallintoon liittyvissä asioissa.