Suomessa mietittävä uusia keinoja tukea kasvuyritysten menestymistä

Suomalaisten kasvuyritysten määrä on kääntymässä jyrkkään laskuun. Näin kertoo EY:n alkuvuonna tekemä kysely. Käytännössä tulos kertoo kasvuyritysten näkymien heikentyneen niin voimakkaasti, etteivät ne tulevaisuudessa täytä kasvuyritysten kriteerejä. Kasvun heikentymiselle yritykset nimeävät kolme selkeää syytä: epävarmat talousnäkymät, pula osaavasta työvoimasta ja kova kilpailutilanne. Viesti on monin tavoin huolestuttava.

Tarvitsemme Suomeen uutta kasvua, jota ei synny ilman kasvuun tähtääviä yrityksiä, jotka investoivat uuteen. Olemme jääneet esimerkiksi Ruotsista merkittävästi jälkeen aineettomien investointien tekemisessä. Etlan mukaan Ruotsissa on nelinkertainen pääomakanta dataan, ohjelmistoihin ja tietokantoihin liittyen. Kasvuyritysten rooli näiden investointien tekemisessä ja palveluviennin kasvattamisessa on keskeinen. Panostus aineettomiin innovaatioihin on avain uusiin menestysresepteihin ja myös kansantalouden kannalta olennaiseen työn tuottavuuden kasvuun.

Lisää kannusteita riskinottoon ja investointeihin

Kasvuyritykset eivät kehity tyhjiössä, vaan yhteiskunnallinen ilmapiiri ja yrittäjyyden edellytykset vaikuttavat siihen, minkälaisia yrityksiä Suomeen syntyy. Ennakkoluulottomuus, optimismi, kokeilukulttuuri ja kyky kantaa riskiä ovat tekijöitä, joita kasvuyritysten takaa usein löytyy. Olennainen kysymys kuuluu, miten vauhditamme rohkeutta, yrittäjyyttä ja juuri oikeiden ihmisten uskoa itseensä. Monet menestyneet kasvuyrittäjät toteavatkin, että itseluottamus on se suurin kulttuurinmuutoksen paikka.

Menestyksen nälän ja ainutlaatuisen idean lisäksi kasvuyrityksissä tarvitaan myös pääomaa. Suomi on pääomaköyhä maa, jolloin katse suuntautuu usein kansainvälisten sijoittajien suuntaan. Tarvitsemme ammattimaisia sijoittajia, jotka hakevat rahalleen tuottoa. Tämä kirittää investoimaan ja innovoimaan. Se parhaimmillaan motivoi yrityksiä ja ihmisiä niiden takana tavoittelemaan suurempia voittoja, mikä luo kannusteita riskin ottamiseen ja yrityksen kasvattamiseen.

Suuri merkitys on myös muulla tuella. Enkelisijoittajat ovat kasvuvaiheen yrityksille paitsi pääoman, niin myös neuvojen ja sparrauksen osalta tärkeitä avainhenkilöitä. Usein yrityksissä tarvitaan tukea tuotteiden markkinointiin, kontaktien luomiseen ja toisinaan myös yrityksen pyörittämiseen liittyen. Yhteen hiileen puhaltamista ja osaamisen jakamisessa meillä on vielä opittavaa.

Valtion roolia siemenvaiheen rahoituksessa tarkasteltava

Elo on yksi aktiivisimmista kasvuvaiheen yritysten rahoittajista, kun vertaillaan institutionaalisten sijoittajien toimintaa tällä kentällä. Olemme sijoittaneet yli 400 kasvuvaiheessa olevaan yritykseen (pääosin rahastojen kautta), joista yli 350 on kotimaisia. Suomalaisilla eläkeyhtiöillä olisi potentiaalia olla nykyistä aktiivisempia toimijoita kasvuyritysten saralla ja olla näin konkreettisemmin sijoittamassa suomalaiseen kasvuun ja kriittisen kasvuyrittäjäekosysteemin syntyyn ja kehittymiseen.

Valtion rooli kasvuyritysten rahoittajana ei ole täysin ongelmaton, mutta myös valtion mahdollisuuksia toimia siemenvaiheen rahoituksen tarjoajana tulisi tarkastella. Miten uudistavaa valtion raha on pörssiyrityksissä kasvuyrityksiin verrattuna? Ylipäätään tulisi kysyä, missä valtion sijoittama raha on tehokkaassa ja pitkällä aikavälillä tarkasteltuna Suomen yritysrakennetta uudistavassa ja uutta korkeaa arvoa luovassa käytössä. Viime vuosina on keskusteltu suurten valtionomistusosuuksien mielekkyydestä ja laajasti jaettu näkemys on, että valtion korkeaan omistusosuuteen liittyy ongelmia. Tulevaisuuden kasvun näkökulmasta olisi järkevää aloittaa keskustelu valtion suuremmasta roolista kasvuyritysten rahoittajana. Tässä regulaatioympäristössä perinteinen pankkirahoitus ei voi kantaa kasvuyrityksiin liittyvää riskiä siinä määrin kuin Suomen kansantalouden tarpeet vaatisivat. Loistavat ideat löytävät kyllä kansainvälisiä pääomasijoittajia rahoittajiksi, kuten olemme useasti myös Suomessa nähneet. Mutta näiden sijoittajien pitkäjänteisyys ja isänmaallisuus ei ole samanlaista kuin valtion omistajuus.

Työvoiman houkutteluun uusia keinoja käyttöön

Pula osaavasta työvoimasta on iso kasvun este ja erityisesti kasvuyritysten kaipaamat erityisosaajat ovat kilpailtua työvoimaa. On aivan olennaista, että Suomi näyttäytyy maailmalle avoimena ja maahantulijoihin myönteisesti suhtautuvana yhteiskuntana. Mielikuvien lisäksi meidän tulisi tarkastella myös muita konkreettisia keinoja työvoiman houkuttelussa. Esimerkiksi Portugalissa ja Espanjassa on ollut jo pidempään käytössä verokannusteita muualta maahan muuttaville ammattilaisille. Näköpiirissä on, että kilpailu huippuosaajista käy entistä kovemmaksi. Pärjäämme tässä pelissä, kun lähdemme yhdessä kasvuyritysten kanssa hakemaan uusia, ennakkoluulottomia keinoja työntekijöiden ja näiden perheiden houkutteluun.

Erityinen huomio meidän on kohdistettava muualta tulleisiin opiskelijoihin, jotka suorittavat tutkintoa suomalaisissa korkeakouluissa. Tällä hetkellä noin puolet opiskelijoista lähtee maasta. On suurta haaskuuta jättää näiden ammattilaisten osaaminen hyödyntämättä. Heidät täytyy saada integroitua suomalaiseen työelämään ja varmistettava, että jo opiskeluaikana, esimerkiksi opinnäytetyötä tehdessä luodaan suhde Suomessa toimiviin yrityksiin. Suomen työmarkkinat eivät saisi menettää yhtäkään täällä korkeakoulututkinnon suorittanutta.