40 % pk-yrityspäättäjistä kokee teknostressiä

Lähes 40 prosenttia yrityspäättäjistä kokee teknologian käyttöön liittyvää stressiä. Peräti 60 prosenttia arvioi digitalisaation lisänneen työn nopeatempoisuutta. Nämä tiedot selviävät Elon ja LähiTapiolan kyselytutkimuksesta (09/2024), johon vastasi 600 pk-yrityspäättäjää.

Tulosten mukaan yrityksen kokoluokalla ei ollut yhteyttä stressiin. Sen sijaan se, että vastaaja arvioi, että hänellä on riittävästi aikaa uuden teknologian oppimiseen oli yhteydessä vähäisempään stressiin ja myönteisempään arvioon omasta osaamista teknologian mahdollisuuksien hyödyntämiseen.

Mitä tulokset kertovat meille, Elon tutkimuspäällikkö Mikko Nykänen?

Parhaimmillaan teknologia sujuvoittaa työtä. Mutta teknologian lisääntyvä ja jatkuva käyttö ei ole kuitenkaan riskitöntä eikä ongelmatonta. Teknostressi, eli työstressi, joka liittyy työssä käytettävään teknologiaan voi ilmetä esimerkiksi ahdistuneisuutena, väsymyksenä tai kyynisyytenä.

Olennaista on tunnistaa, että teknologisiin muutoksiin liittyvä epävarmuus, kuten pelko siitä, viekö tekoäly oman työpaikan voi lisätä teknostressiä. Työpaikoilla on myös tärkeää ymmärtää, että teknologian monimutkaisuus, ihmisten osaaminen sekä yksilölliset valmiudet vaikuttavat stressialttiuteen.

Miksi teknostressistä pitäisi olla kiinnostunut työpaikoilla?

Uudet digitaaliset teknologiat ovat entistä helppokäyttöisempiä, mutta tutkimusten mukaan teknologian käytöstä johtuvaa stressiä koetaan edelleen työelämässä. Ilmiön luonne on ehkä muuttumassa, kun teknologian käyttö ulottuu uusille alueille arjessa. Teknostressi ei näy pelkästään työhyvinvoinnin heikentymisenä, vaan se heikentää myös työn tuottavuutta.

On varsin merkittävä tulos, että peräti 60 % yrityspäättäjistä arvioi digitalisaation lisänneen työn nopeatempoisuutta. Tämä tulisi ymmärtää työpaikoilla. Digitalisaatio tehostaa työtä, prosesseja ja tiedonvälitystä. Viestejä, tietoa ja samanaikaisia tehtäviä voi olla jo niin paljon, että tilannetta on vaikea hallita.

Työhön liittyvien viestintävälineiden käyttö jatkuu usein myös vapaa-ajalla, jolloin työn ja muun elämän välinen raja hämärtyy. Työtä koskevien viestien seuraaminen sekä jatkuva tavoitettavissa oleminen on merkittävä este työstä palautumiselle. Tutkimukset osoittavat, että työstä irrottautuminen esimerkiksi harrastusten, liikunnan, ystävien ja perheen parissa edistää työkykyä. Tärkeintä on tunnistaa omaan elämään sopivat työstä palautumisen keinot. Myös työpaikoilla on keskeinen rooli tukea terveellistä tasapainoa työn ja työstä palautumisen välillä. Tasapaino näkyy sekä hyvinvoinnissa että työn tuottavuudessa.

Minkälaista painetta työpaikoilla luo uusien ohjelmien käyttöönotto ja ylipäätään tarve oppia jatkuvasti uutta?

Kyselymme mukaan joka viides yrityspäättäjä kokee ongelmia teknologian tehokkaassa hyödyntämisessä. Kyse on siis ihan merkittävästä ilmiöstä.

Digitalisaation kehittyessä ja muutosten nopeutuessa saatetaan unohtaa, että ihmisen tietyt perusominaisuudet oppijana eivät muutu.

Työpaikoilla täytyy pitää kaikki mukana, eli panostaa oppimisen kannusteisiin sekä ympäristöön, joka tukee oppimista. Oppiminen ei tapahdu ilman aikaa. Teknologisissa uudistuksissa on tärkeää priorisoida työaikaa oppimiseen ja perehtymiseen. Tämä auttaa ottamaan innovaatioiden vahvuudet käyttöön ja teknologiasta muodostuu todennäköisemmin työtä sujuvoittava tekijä.

Miten teknostressiä voidaan vähentää työssä?

Työpaikoilla on tärkeää ymmärtää teknisten ratkaisujen lisäksi ihmisen suhdetta teknologiaan. Näin uusien työkalujen potentiaali saadaan käyttöön ja ehkäistään tarpeetonta teknostressiä. Keinoja on monia. Tässä on listattuna muutama:

• Digitaalisen teknologian käytettävyyteen panostaminen
• Henkilöstön osallistaminen uusien teknologioiden käyttöönotossa
• Suunnitelmallinen oppimisen johtaminen teknologisissa uudistuksissa
• Teknologian käytön tukipalvelujen saatavuus
• Työssä käytettävien viestintävälineiden ja digitaalisten työkalujen määrän tarkoituksenmukaisuus
• Huomioidaan ihmisen kyvyt ja rajoitukset seurata eri viestintäkanavia ja käsitellä suuria tietomääriä
• Kognitiivisen ergonomian vahvistaminen, eli esimerkiksi keskittymisaikojen selkeä rajaaminen
• Työssä käytettävien viestintävälineiden käytön rajaaminen vapaa-ajan ulkopuolelle

Hyviä käytäntöjä kannattaa myös jakaa työyhteisössä. Varmaa on, ettei teknologian käyttö nykyisestä vähene. Se tarkoittaa, että ihmisillä on oltava entistä paremmat välineet sen tuottavaan ja myös turvalliseen hyödyntämiseen.