Nuorten pitää voida luottaa eläkejärjestelmäämme

Ympärillämme on tällä hetkellä aivan liikaa tekijöitä, jotka nakertavat nuorten luottamusta tulevaan. Olen hyvin huolissani tulevaisuususkon hiipumisesta ja siitä, miten laajalle sen vaikutukset heijastuvat.

Jutellessa nuorten kanssa Suomen ja heidän tulevaisuudestaan, nousee eläkejärjestelmä yllättävän usein esille. Osa nuorista on hyvinkin perillä siitä, miten järjestelmä toimii ja kuinka se perustuu siihen, että seuraava sukupolvi rahoittaa ison osan edellisen sukupolven eläkkeistä.

Tällä hetkellä nuorten ajattelua leimaa juuri huoli. Siitä meidän tulee pyristellä eroon ja vahvistaa ei yhtään sen vähempää kuin eläkejärjestelmää, johon jokainen nuori voi luottaa.

Nyt käynnissä olevissa eläkeneuvotteluissa on kuultava nuorempien sukupolvien ääntä. Hyvä tilaisuus tälle on tiistaina 27.8. kun nuorten eläkeneuvottelujen tulokset julkaistaan. Toivon, että opiskelija- ja nuorisojärjestöjen ehdotukset herättävät aktiivista keskustelua.

Vanhemmat ikäpolvet saavat eläkejärjestelmästä paremman vastineen

Minusta on tarpeen sanoa ääneen asiat niin kuin ne ovat. Vanhemmat ikäluokat saavat eläke-euroilleen nuoria sukupolvia paremman vastineen. Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 1940 syntyneet saavat jokaista eläkejärjestelmään maksamaansa euroa kohti keskimäärin yli 5 euroa eläkettä. Vastaavasti vuonna 2010 syntyneillä luku on enää 1,7 euroa. Naisilla suhdeluku on keskimäärin miehiä suurempi siitä syystä, että naisten elinikä on pidempi.

Nämä luvut kuvaavat kyllä eläkejärjestelmää kollektiivina, mutta kertovat puutteellisesti tietoa yksilötasolla. Tällaisista laskelmista unohtuu työeläkkeen perusluonne. Kyse on vakuutuksesta, joka tarjoaa turvaa erilaisten elämäntilanteiden varalta. Tällaisen laskurin euromääräinen yksinkertaistus ei kerro siitä, miten järjestelmä tukee ihmistä, joka joutuu kolmekymppisenä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Haluan myös korostaa, että eläkeratkaisuille on kussakin ajassa ollut perusteet. Yksi iso tekijä, jota emme aina tässä hetkessä ymmärrä on se, että eri aikoina sekä yhteiskunta että näkymä tulevasta on ollut hyvin erilainen. Syntyvyys on tästä ehkä tärkein esimerkki. Syntyvyyden romahdusmaista laskua ei monikaan ole osannut tässä mittakaavassa ennustaa. Viime vuonna Suomessa syntyi 43 000 lasta, kun vastaava luku oli vuonna 2010 lähes 61 000. Pudotus on ollut järisyttävä ja se ravistelee yhteiskunnan rakenteita ja vaikuttaa merkittävästi myös eläkejärjestelmän kestävyyteen.

Talouskasvun merkitys on suuri

Mikä on avuksi, jos tavoitteena on lisätä sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta eläkkeiden näkökulmasta? Hyvä uutinen on, että eläkejärjestelmässä on jo nykyisellään elementtejä, joilla voidaan tasoittaa nuorempien sukupolvien maksupainetta. Riittävän rahastoinnin huolehtiminen nuorilla ja myös eläkeindeksien ennakkoluuloton tarkastelu pitää olla keinovalikoimassa, jolla voitaisiin vähentää tulevaa maksutaakkaa. Näitä keinoja olisi hyvä tarkastella. Ja mikä tärkeintä – nämä ratkaisut pitää hakea puhtaalta pöydältä, ilman ideologisia silmälaseja.

Lopuksi haluan vielä alleviivata talouskasvun merkitystä. Julkisessa keskustelussa ei aina ymmärretä, mihin kaikkeen kasvu vaikuttaa. Sitä tarvitaan myös eläkejärjestelmän näkökulmasta ja tästä erityisesti nuorten sukupolvien tulisi olla kiinnostuneita. Talouskasvun myötä yritysten tuloksentekokyky paranee, työllisyys kehittyy suotuisasti ja eläkevaroille saadaan markkinoilla hyvää tuottoa. On ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa päästään kasvu-uralle ja tulevaisuudelta voi ainakin tällä saralla odottaa valoisampia aikoja.

Nuoret, toivoa on

Kerroin edellä, miten nuorten kanssa jutellessa korostuu huoli eläkejärjestelmästä. Koitan itse korostaa näissä keskusteluissa faktoja ja omasta näkökulmastani faktat tarjoavat myös luottamusta tulevaan. Haasteista huolimatta eläkejärjestelmää on hoidettu paremmin ja vastuullisemmin kuin julkista taloutta. Ja mikä olennaisinta – eläkejärjestelmää koskeva päätöksentekokyky on ollut huomattavasti parempi kuin julkisen talouden kohdalla. On myös syytä luottaa, että tilanne jatkuu samanlaisena. Itse luotan neuvottelijoihin ja siihen, että eläkeneuvotteluista saadaan lopputulos, joka vahvistaa eläkejärjestelmää ja antaa syyn luottaa siihen myös tulevaisuudessa.