Eriytyvän inflaation ja rahapolitiikan vuosi 2025

Globaali talouskasvu on osoittautunut ennakoitua sitkeämmäksi geopoliittisten jännitteiden ja lisääntyvän protektionismin varjostamassa maailmantaloudessa. Samalla inflaatio on rauhoittunut odotettua hitaammin ja pysynyt keskuspankkien tavoitetasoa korkeampana. Vuonna 2025 inflaation kehitys eriytyy Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä ja se vaikuttaa myös keskuspankkien rahapolitiikkaan sekä sijoitusmarkkinoiden tuotto-odotuksiin.

Vuonna 2024 globaali talouskasvu jatkui ennakoitua parempana. Erityisesti Yhdysvaltojen talouskasvu ylitti sijoitusmarkkinoiden odotukset, kun vahvana pysynyt työmarkkinatilanne ja nouseva palkkakehitys tukivat yksityistä kulutusta ja palvelusektoria. Tekoälyhuuman kohottama kysyntä nosti amerikkalaisten teknologiajättien tuloskehitystä samalla, kun monet perinteisemmän teollisuuden toimialat kärsivät kannattavuuden heikkenemisestä.

Euroopassa talouskasvu jäi vaimeaksi ja se pysyi positiivisena enemmäkseen palvelusektorien varassa. Pohjoisen Euroopan vientivetoiset taloudet kärsivät teollisuustuotannon heikentyvästä kysynnästä, kun Kiinasta ei enää ollut eurooppalaisen vientiteollisuuden ja talouskasvun veturiksi. Eteläisessä Euroopassa talouskasvu osoittautui vientiteollisuusvetoista pohjoista vahvemmaksi. 

Inflaatio jatkoi rauhoittumistaan vuoden 2024 aikana. Yhdysvalloissa vahva talouskasvu piti inflaatiota koholla erityisesti palvelusektorilla, mutta Euroopassa inflaatiopaineet laskivat selkeämmin vaimeammassa talouskasvuympäristössä. Energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistettu pohjainflaatio laski odotuksia hitaammin ja se pysyi vielä keskuspankkien tavoitetasoa korkeammalla. 

Keskuspankit aloittivat ohjauskorkojensa laskemisen vähitellen inflaation rauhoittumisen myötä. Euroopan keskuspankki aloitti ohjauskorkojensa leikkauksen kesäkuussa ja on sen jälkeen laskenut korkojaan yhteensä neljä kertaa. Yhdysvalloissa ohjauskorkojen leikkaus aloitettiin vasta syyskuussa, mutta keskuspankki laski niitä hieman nopeampaan tahtiin. Molemmat keskuspankit olivat laskeneet ohjauskorkojaan prosenttiyksikön verran vuoden loppuun mennessä.

Makrotalouden kehitys ja keskuspankkien toiminta vuoden 2025 aikana

Vuonna 2025 globaali talouskasvu jatkuu yhä positiivisena huolimatta geopoliittisten jännitteiden kasvusta ja lisääntyvästä protektionismista. Trumpin lupaamat veronkevennykset ja regulaation karsiminen tulevat toteutuessaan piristämään taloutta, mutta tuontitullien nosto ja tiukempi maahanmuuttopolitiikka kasvattavat samalla inflaatiota. Yhdysvaltojen nimellinen talouskasvu jatkuu vahvana, mutta koholla pysyvä inflaatio syö reaalista talouskasvua, joka jää hieman edellisvuotta vaimeammaksi. 

Euroopassa talouskasvu alkaa hiljalleen toipua inflaatiopaineiden helpottaessa, kun reaalipalkkojen nousu ja laskevat korot piristävät yksityistä kulutusta. Laskevat korot voivat myös vähitellen herättää investointituotteiden kysyntää, joka piristäisi valmistavan teollisuuden näkymiä loppuvuotta kohti. Yhdysvaltojen tuontitullit voivat toteutuessaan heikentää yksittäisten vientialojen toimintaympäristöä Euroopassa, mutta suurimmalta osin ne tulevat todennäköisesti kohdentumaan Kiinaan. 

Inflaation kehitys eriytyy Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä. Yhdysvaltojen protektionistinen politiikka tuontitulleineen ja maahanmuuttorajoitteineen nostaa tuontitavaroiden ja työvoiman hintaa. Yhdysvalloissa kokonaisinflaatio pysyy koholla koko vuoden 2025 ajan ja energian sekä elintarvikkeiden hinnoista puhdistettu pohjainflaatio asettuu 3–4 prosentin tasolle. Sen sijaan Euroopassa vaimean talouskasvun ympäristö on helpottanut inflaatiopaineita, eikä orastava talouskasvun piristyminen ehdi vielä nostaa niitä. Euroalueella pohjainflaatio saavuttaa Euroopan keskuspankin tavoitetason vuoden 2025 aikana, mutta voi jälleen nousta loppuvuotta kohti. 

Myös keskuspankkien rahapolitiikan kehitys eriytyy eri puolilla Atlanttia. Yhdysvaltojen keskuspankki laskee ohjauskorkojaan kevään aikana enää 1 tai 2 kertaa, enimmillään puoli prosenttiyksikköä ja keskeyttää sen jälkeen koronlaskut koholla pysyvän inflaation vuoksi. Kohonneet inflaatioriskit voivat toteutuessaan pakottaa keskuspankin kiristämään rahapolitiikkaansa loppuvuonna. Euroopan keskuspankki jatkaa asteittaisia koronlaskujaan koko vuoden ajan inflaatiopaineiden hellittäessä. Sen ohjauskorko päätyy noin prosenttiyksikön alemmaksi vuoden 2025 loppuun mennessä. 

Maailmantalouden huomio on keskittynyt kasvavassa määrin geopolitiikkaan. Sodan ja rauhan kysymykset vaikuttavat merkittävästi talouskasvuympäristön ja inflaatiokuvan muotoutumiseen vuoden 2025 aikana. Yhdysvaltojen asettamat tuontitullit voivat kiristää maan suhteita Kiinan suuntaan ja samalla fokusointi Euroopan turvallisuuteen voi vähentyä. Sodan jatkuminen ja mahdollinen laajeneminen Itä-Euroopassa ja Lähi-Idässä voisi aiheuttaa uusia inflaatiopaineita ja jarruttaa lähialueiden talouskasvun kehitystä. Sen sijaan Ukrainan sodan loppuminen ja sitä seuraavat investoinnit maan jälleenrakennukseen olisivat suoranainen lottovoitto Euroopan talouskehitykselle.

Sijoitusvuosi 2025 eri omaisuusluokkien näkökulmasta

Korkosijoittajalle vuosi 2024 oli haastava, kun pidempiin korkoihin kohdistui nousupaineita. Sen sijaan lyhyemmät korot laskivat loppuvuoden aikana keskuspankkien aloitettua ohjauskorkojensa leikkaukset. Tämän seurauksena korkokäyrät ovat normalisoituneet nouseviksi aivan lyhyimpiä korkoja lukuun ottamatta. Vuonna 2025 korkokäyrien jyrkkeneminen jatkuu ja pitkät korot nousevat selkeästi lyhyitä korkoja korkeammiksi. Yhdysvaltojen lyhyissä koroissa laskuvara on rajoitettua, kun keskuspankki hidastaa ohjauskorkojensa leikkaustahtia. Samalla koholle jäävä inflaatio aiheuttaa pitkiin korkoihin nousupaineita. Euroalueella lyhyemmät valtionlainakorot ovat jo lähellä keskuspankin inflaatiotavoitetta, joten myös siellä korkokäyrien jyrkkeneminen tapahtuu pääasiassa pidempien korkojen nousun kautta. Valtionlainoissa tuotto-odotukset ovat vaimeita ja lyhempien korkojen tuotto-odotukset ovat pitkiä korkoja houkuttelevampia.

Luottoriskisijoittajalle vuosi 2024 tarjosi kilpailukykyistä tuottokehitystä, vaikka luottoriskien hinnoittelussa esiintyikin ajoittaista heiluntaa.  Luottoriskimarginaalit kaventuivat vuoden aikana ja markkinoilla vältyttiin pahemmilta luottoriskitapahtumilta. Vuoteen 2025 luottoriskisijoittaja lähtee huomattavan matalilta tuottotasoilta. Julkisilla markkinoilla noteerattujen yrityslainojen luottoriskimarginaalit ovat tiukentuneet lähelle historiallisen vaihteluvälinsä alalaitaa, jolloin riskit lainojen markkina-arvostusten laskusta ovat kohonneet. Luottoriskisijoitusten tuotto-odotukset ovat yhä maltillisen positiivisia, jos vain pääomamarkkinoiden rahoitusolosuhteet pysyvät riittävän vakaina.

Osakesijoittajan vuosi 2024 oli hyvin kaksijakoinen. Kansainvälisten osakemarkkinoiden nousu tapahtui enimmäkseen amerikkalaisten teknologiajättien vetämänä, kun samaan aikaan monien pienten ja keskisuurten yhtiöiden tuottokehitys jäi varsin vaimeaksi. Lisäksi teollisuustuotannon heikentyvä kysyntä kuritti pohjoisen Euroopan vientiteollisuusvetoista osakemarkkinaa, joten alueelliset erot eri osakemarkkinoiden tuottojen välillä olivat huomattavia. Vuonna 2025 globaali osakemarkkina tarjoaa edellisvuotta maltillisempaa positiivista tuottokehitystä, vaikka koholla pysyvä inflaatio aiheuttaakin turbulenssia osakemarkkinaan. Yhdysvaltojen teknologiaosakkeiden positiivinen vire jatkuu ja muulla markkinalla pärjäävät vahvan taseen ja hyvän kannattavuuden omaavat laatuyhtiöt, jotka eivät kärsi keskuspankin koronlaskujen keskeyttämisestä. Euroopan osakemarkkinoilla yritysten arvostustasot ovat pysyneet vähintäänkin maltillisina, ellei jopa paikoitellen edullisinakin. Hidastuvaa talouskasvua ja heikentyvää tuloskehitystä on jo hinnoiteltu yritysten osakekursseihin, jolloin mikä tahansa positiivinen käänne talouden näkymissä voisi saada eurooppalaisen osakemarkkinan uuteen nousuun.

Epälikvidien sijoitusten tuottokehitys oli suhteellisen vaimeaa vuoden 2024 aikana yksityistä lainasijoitusmarkkinaa lukuun ottamatta. Kiinteistöjen arvostuksiin kohdistui yhä alaskirjauspaineita, vaikka suurimmat alaskirjaustarpeet lienevät jo takanapäin. Pääomasijoituksissa markkinoiden aktiviteetti on ollut heikkoa ja arvonmuutokset maltillisia. Sen sijaan yksityiset lainasijoitukset ovat tarjonneet varsin kilpailukykyisiä tuottoja. Vuonna 2025 Euroopan keskuspankin koronleikkausten ajama lyhyiden korkojen lasku tukee eurooppalaista kiinteistömarkkinaa ja hintojen palautuminen alkaa. Yhdysvalloissa kiinteistömarkkinan arvojen kehitys on vaimeampaa. Pääomasijoitusten aktiviteetti alkaa vähitellen palautua, mutta arvostusten muutokset jäävät jälkeen pörssilistattujen osakkeiden tuotosta. Yksityisen lainasijoitusmarkkinan tuotto-odotukset ovat yhä julkisesti noteerattuja yrityslainoja houkuttelevampia. 

Odotukset sijoitusmarkkinoiden tuottokehityksestä näyttävät maltillisen positiivisilta, vaikka monilla markkinoilla vuoteen 2025 lähdetäänkin edellisvuotta korkeammilta arvostustasoilta. Euroopassa hidastuvaa talouskasvua ja heikentyvää tuloskehitystä on jo hinnoiteltu yritysten osakekursseihin ja yritysten arvostustasot ovat maltillisia. Positiivinen käänne euroalueen talousodotuksissa voisi hyödyttää merkittävästi sekä Euroopan osakemarkkinaa että korkojen noususta kärsinyttä kiinteistömarkkinaa. Sen sijaan uudet negatiiviset yllätykset geopolitiikassa voisivat toteutuessaan aiheuttaa uusia inflaatiopaineita ja jarruttaa talouskasvun ja sijoitusmarkkinoiden kehitystä.