Talouden isot kysymysmerkit ovat korot, inflaatio, kulutuskysyntä ja Kiina

 

Vuosi 2023 on alkanut Euroopan osakemarkkinoilla nousujohteisesti. Syy tähän on osittain se, että taloustilastot ovat olleet odotuksia parempia. USA:ssa, Kiinassa ja muissa kehittyvissä talouksissa näin ei vielä ole ja siksi on helppoa argumentoida osakemarkkinan suhdanneoptimismin oleva ennen aikaista. Saattaahan olla niin, ettemme ole vielä nähneet rahapolitiikan kiristyksen täyttä vaikutusta. Taloudessa nähdään juuri nyt erilaisia signaaleja. Analysoin seuraavassa, minkälaiset tekijät vaikuttavat talouden suuntaan.

Taantuman riski Euroopassa on pienentynyt

Kaasun ja energian hinnan lasku on leudon talven ja korkeiden kaasuvarastojen seurauksena ollut suuri helpotus Euroopan suhdannenäkymille. Tämä tukee sekä teollisuustuotannon kasvua että kulutus- ja investointikysyntää. Myös energian saannin monipuolistuminen on ollut yllättävän nopeaa. Saksa on nopeasti rakentanut LNG-terminaaleja, uutta tuulivoimaa tulee markkinoille ja Ranska avaa huollossa olleita ydinvoimaloitaan.

Sekä vienti että tehdasteollisuuden tuotanto ovat yllättäneet pysymällä suhteellisen hyvässä kasvussa viime vuoden vaikeassa talousympäristössä. Kaiken kaikkiaan Euroopan taantuman riski lähietäisyydellä on pienentynyt.

Nopean inflaation taltuttaminen on vaatinut isoja koron nostoja keskuspankeilta. USA:ssa rahapolitiikan kiristyminen on ollut poikkeuksellinen rajua. Vastaavia toimia on nähty viimeksi 70-luvun korkean inflaation aikana. Myös euroalueella rahapolitiikkaa on kiristetty ennätysnopeasti. Rahapolitiikan kiristymisen vaikutukset näkyvät taloudessa viiveellä. Tämän vuoksi talouden kasvuodotukset ovat varsin jakaantuneita taantuman ja lisääntyvän ylikuumenemisen välillä.

Talousennusteiden mukaan globaalin talouden inflaatiotavoitteeseen eli kahteen prosenttiin päästään vasta vuonna 2024. Datan perusteella näyttää siltä, että euroalueen inflaatio seuraa USA:ta noin kuuden kuukauden viiveellä.

Iso kysymys kuuluu, miten kauan koron nostoja vielä tehdään. Korkomarkkinat ennakoivat tällä hetkellä, että keskuspankkien kokohuippu olisi lähellä. USA:ssa huippu on korkomarkkinoiden odotusten mukaan vajaassa viidessä prosentissa ja euroalueella noin kolmessa prosentissa. Lähikuukaudet näyttävät, ovatko odotukset osuneet oikeaan.

Kiinan elpymistä ennakoidaan

Kiinan talouden liikkeet ovat iso kysymys koko globaalin talouden kannalta. Kiinan talous oli lamassa vuonna 2022 kiinteistösektorin romahduksen ja koronarajoitusten takia. Tämä hidasti globaalia inflaatiota, kun hyödykkeiden hinnat laskivat. 

Nyt rajoitukset ovat pääosin poistuneet ja kiinteistösektoria tuetaan julkisen sektorin tuella. Kuluttajilla on patoutunutta kulutuskysyntää ja koronarajoitusten aikana kertyneet säästöt odottavat pankkitileillä.

On hyvin mahdollista, että Kiinan kasvu elpyy voimakkaasti, mikä nostaa koko maailmantaloutta. On riski, että Kiinan nousu kiihdyttää inflaatiota uudelleen, jos elpymisen seurauksena raaka-aineiden ja erityisesti öljyn hinta nousee.

Keskuspankit saattavat joutua vaikean valinnan eteen, kun ne eivät voi kenties keventää rahapolitiikkaansa, vaikka pelkästään talouskasvun perusteella kevennys olisi perusteltua. Varmaa on, että niin USA:ssa kuin euroalueellakin seurataan tarkalla silmällä Kiinan taloutta.

Kulutuskysyntä isona kysymysmerkkinä

Vuosi 2023 sisältää edelleen monia kysymysmerkkejä. Globaalia kulutuskysyntää rasittaa vielä alkuvuonna reaalitulojen heikentyminen. Yritykset kamppailevat edelleen kohonneiden kustannusten kanssa.

Olemme uusien tilanteiden edessä. Edellisvuonna yritykset pystyivät siirtämään kohonneet kustannukset kuluttajille. Myös yritysten voitot jatkoivat kasvuaan, kun kuluttajilla oli patoutunutta kulutuskysyntää ja pandemian aikaisia säästöjä. Nyt kysymys kuuluu, miten kauan yritykset voivat nostaa hintojaan ilman, että kulutuskysyntä romahtaa. Koko kotitaloussektorilla koronasäästöjä on paljon, mutta niillä kotitalouksilla, jotka kuluttavat suurimman osan lisätuloistaan, säästöt ovat todennäköisesti merkittävästi huvenneet. 

Suomen talous kääntyy lievään taantumaan

Talousennusteiden mukaan Suomen talous ajautuu taantumaan tänä vuonna, mutta taantuma jää lyhytaikaiseksi ja lieväksi. Keskeinen syy heikkenevälle suhdanteelle Suomessa on nopean inflaation aiheuttama kuluttajien ostovoiman lasku ja sen tuoma luottamuksen heikentyminen. Euroalueen ja erityisesti Saksan teollisen tuotannon kasvun ja vaihtosuhteen heikentyminen myötä näkyy Suomen viennin heikentymisenä. Samalla tavoin kuin koko Euroopan kohdalla, selvästi positiivisemman lopputuloksen mahdollisuus Suomelle avautuu Kiinan talouden avautumisen ja mahdollisen paremman Euroopan kasvuympäristön kautta.

Aika näyttää, minkälainen kolaus Suomen talouteen kohdistuu. Varmaa on se, että maailmantalouden liikkeet vaikuttavat myös meihin. Siksi meidän on seurattava tarkasti, mitä ympärillämme tapahtuu.