Empatia, data ja yhteistyö – näillä päästään työkyvyn vahvistamisessa pitkälle

Muutos on työelämässä pysyvä luonnonvara. Meneillään oleva mielen hyvinvoinnin jyrkkä sukellus on valtava ongelmavyyhti. Se liittyy monin tavoin työelämässä käynnissä oleviin muutoksiin, mutta ongelmien taustalla on paljon muutakin. 

Digitalisaatio on muuttanut muutamassa kymmenessä vuodessa perustavanlaatuisesti ihmisten vuorovaikutuksen ja koko elämän tavan, talouden ja työn. Aivot ovat ylikuumentuneet algoritmin alttarille jatkuvassa on-line -elämässä ja seurantakapitalismissa. 

Useat tutkimukset kertovat karua kieltä mielenterveysriskien kasvusta. Elon viime vuonna toteuttaman kyselyn mukaan lähes 80 % yrityspäättäjistä arvioi mielenterveyden ongelmien työelämässä edelleen kasvavan seuraavan viiden vuoden aikana. 

Työkyvyttömyyden inhimillinen ja taloudellinen hintalappu on tähtitieteellinen. Tekemättömän työn kustannukset vuosittain ylittävät Suomen valtion velan 3 miljardin hoitokulut. Kehityssuunta molemmissa näyttää tyrmäävältä. Yksinomaan mielenterveysperustaisten sairauspoissaolojen määrä on kasvanut yli 60 % vuodesta 2016. Jos sairauskierre johtaa pysyvään työkyvyttömyyteen, kustannusvaikutus voi olla yritykselle jo yhdestä työkyvyttömyyseläkkeelle jäävästä henkilöstä satojatuhansia euroja. 

Ihminen tulee nähdä ensisijaisesti ihmisenä, ei resurssina 

Monilla työpaikoilla ollaan tällä hetkellä huolissaan, miten uusiin ongelmiin vastataan. Kuinka johdetaan ihmisiä, niin että kaikki pysyvät mukana? Kuinka luodaan vakautta ja toivoa, kun tehtävä työ ja toimintaympäristö ovat jatkuvassa muutoksessa? 

Katse tulee luoda perusasioihin ja työkyvyn vahvistamiseen. Hyvinvointi ja merkityksellisyys työssä rakentuvat hyvin arkisista peruspilareista. Jos ihminen kokee, että hänestä välitetään ensisijaisesti ihmisenä, eikä vain resurssina, jota hyödynnetään, syntyy hyvinvointia ja sitoutumista. 

Työelämässä tulee voi kokea kuuluvansa yhteisöön ja tulevansa kuulluksi. Ihmisen hyvinvointia lisää se, että esihenkilö kuuntelee, kiittää ja kannustaa. Työhön liittyvät tehtävät ja tavoitteet ovat selkeitä ja työstä annetaan palautetta. Työkuorman tulisi olla kohtuullinen ja työelämässä tulisi voida kokea luottamusta omaan osaamiseen. Nämä eivät ole ihannetyöpaikan piirteitä, vaan niiden pitäisi päteä jokaiseen työyhteisöön ja työtehtävään.  

Olennaista on se, että myös työelämä joustaa muun elämän mukana. Jos syystä tai toisesta elämässä on ylämäkeä, tulee esihenkilöltä ja tarpeen mukaan työterveydestä saada tukea. Tarvittaessa työtehtäviä pitää muokata vastaamaan työkykyä.  

Työterveys on yritykselle tärkeä yhteistyökumppani, jolta pitää myös vaatia vahvaa tukea työkykyjohtamiseen ja työkykyriskien vähentämiseen.  Työeläkeyhtiö on erinomainen kumppani työkyvyttömyysriskien tunnistamisessa ja ennakoinnissa sekä neuvonnassa työkykyjohtamisen kehittämiseen. Tärkeä viesti on yhteistyön voima: työpaikat ja esihenkilöt eivät ole yksin, vaan onnistunut työkykyjohtaminen rakentuu toimivalle yhteistyölle.

Toimiva työkykyjohtaminen saa aikaan myönteisen kierteen

Mistä työkyvyn johtaminen rakentuu? Mitä työpaikoilla tarvitaan? Empatiaa, välittämistä, tietoa ja toimivia prosesseja. Työkykyjohtamisen kivijalka muodostuu vahvasta psykologisesta turvallisuudesta, avoimesta vuorovaikutuksesta, oikeudenmukaisuuden kokemuksesta ja toivon ilmapiiristä. 

Työkyvyn johtamiseen tarvitaan sekä tietoa että tunnetta. Työuria pitäisi johtaa paljon nykyistä systemaattisemmin ja ennakoivammin. Samalla kun työkyvyttömyysriskejä työyhteisössä tulisi tunnistaa paremmin ja ennakoivammin, on tunnistettava myös vahvuudet ja voimavaratekijät sekä miten näitä hyödynnetään. Vähentämällä kuormitustekijöitä ja vahvistamalla voimavaroja työelämässä voidaan entistä paremmin ja myös tuloksellisuus kasvaa kestävällä tavalla.  

Huomio on kiinnitettävä jäljellä olevaan työkykyyn ja osatyökykyiset on saatava myös vahvasti kiinnittymään työelämään. Työkalupakki työuran jatkamisen tukeen on laaja vielä silloinkin, kun työkyvyttömyyden uhka on todennäköinen. Toimiva työkykyjohtaminen saa aikaan positiivisen hyvinvoinnin ja menestyksen kierteen, joka perustuu inhimillisen työelämän voimaan.

Psykologinen turvallisuus mahdollistaa uuden luomista 

Parhaimmillaan työ antaa valtavasti iloa ja energiaa. Tämä tosiasia ei ole kadonnut mihinkään. Miten ilo ja energia saadaan esiin, on olennainen kysymys. Yksinkertaisia vastauksia ei ole, mutta yksi tekijä tuntuu yhdistävän tuottavia ja hyvinvoivia yhteisöjä. Psykologinen turvallisuus on liimaa, joka mahdollistaa uuden luomista ja samalla suojelee työyhteisöä kielteisiltä asioilta. 

Työyhteisö, jossa on vahva psykologinen turvallisuus, luottamuksen ilmapiiri ja avoin vuorovaikutus vetää puoleensa ja pitää parhaat osaajat sitoutuneina. Parhaimmillaan työkyky vahvistuu, sairauspoissaolot vähenevät ja henkilöstön vaihtuvuus pienenee. Yhteisö haluaa ja pystyy uudistumaan sekä kehittämään työtään tuloksellisesti. Erinomainen henkilöstökokemus heijastuu myös asiakaskokemuksen vahvistumiseen. Työyhteisössä, jossa vallitsee psykologinen turvallisuus, on olemassa kaikki ainekset työn tuottavuuden kasvulle ja uuden kasvun luomiselle. 

Työuupumus on piinallinen systeeminen syöpä, mutta muutos on mahdollinen ja toivoa on, jos on tahtoa. Hyvinvoinnin, tuottavuuden kasvun ja uuden luomisen yhtälö on jotain, mistä jokainen fiksu ja vastuullinen työnantaja on kiinnostunut. Se, että työelämän laadusta käydään yhä enemmän aktiivista, julkista keskustelua vahvistaa uskoa ja toivoa, että olemme matkalla kohti inhimillisen työelämän esiinmarssia.