Kolme näkökulmaa, miksi johdon kannattaa olla kiinnostunut työkykyjohtamisesta

Muuttuva maailma koettelee työntekijöiden työkykyä. Elon työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikin mielestä yritysten kannattaa panostaa hyvään työkykyjohtamiseen, sillä työntekijöiden työkyvyllä on suora yhteys yrityksen kykyyn onnistua tavoitteissaan ja toimia vastuullisesti. 

– Työkykyjohtamisen laatu vaikuttaa kustannuksiin, tuottavuuteen sekä yrityksen kykyyn uudistua ja kasvaa, Korhonen-Yrjänheikki kiteyttää.

Korhonen-Yrjänheikki kehottaa johtajia kytkemään työkyky mukaan yrityksen strategiaan ja liiketoimintaan. Työkykyjohtaminen on keskeinen näkökulma hyvässä johtamisessa. Parhaat tulokset saadaan, kun työkykyä vahvistetaan ennakoiden, eikä vasta, kun työkykyriskejä on jo havaittu.

Työkyky yrityksen voimavarana

Vahva työkyky muodostuu ihmisen voimavarojen ja kuormitustekijöiden tasapainosta suhteessa työtehtävään ja -ympäristöön. Työkyky on vahvasti riippuvainen ympäristöstään eli työyhteisöstä ja johtamisesta. 

– Yrityskulttuuri, joka perustuu luottamukseen, avoimeen vuorovaikutukseen ja valmentavaan esihenkilötyöhön on työkyvylle parasta ravintoa, Korhonen-Yrjänheikki sanoo.

Strategisesta työkykyjohtamisesta löytyy myös vastauksia nykytyöelämän merkittävään haasteeseen, työvoimapulaan. Pitämällä huolta henkilöstön työkyvystä, kehittämällä työolosuhteita ja johtamista, parannetaan henkilöstöpitoa ja vetovoimaa työnantajana.

Hyvää työkykyä ylläpidetään yhdessä

Hyvä työkykyjohtaminen on yhteispeliä johdon, HR:n, lähiesihenkilöiden, työntekijöiden ja työterveyshuollon kesken. Kaikilla on oma roolinsa ja vastuunsa. Lisäksi eläke- ja vahinkovakuuttaja ovat mukana auttamassa riskien hallinnassa.

Työuupumuksen taustalla ovat useimmiten työperäiset syyt. Vastuu terveellisestä ja turvallisesta työympäristöstä on työnantajalla. Työkykyyn voidaan vaikuttaa merkittävästi työyhteisön ja johtamisen kehittämisellä. Työnantajalla on iso vastuu työkyvyn johtamisessa. 

Työnantajan lisäksi työntekijöillä on vastuuta oman työkyvyn johtamisesta. Ihmisen terveys, osaaminen, motivaatio ja asenteet ovat tärkeitä työkyvyn osatekijöitä, joihin työnantaja ei voi yksin vaikuttaa. 

Elo auttaa ja valmentaa yrityksiä tunnistamaan ja hallitsemaan työkyvyttömyysriskejä mahdollisimman ennakoivalla otteella. Palveluista hyötyvät niin henkilö- kuin yritysasiakkaatkin.

– Tuemme yrityksiä tiedolla johtamisessa, osaamisen ja prosessien kehittämisessä, mikä auttaa yrityksiä pienentämään työkyvyttömyysriskejä. Jos työntekijän työkyvyssä on jo merkittäviä haasteita, ja työkyvyttömyyden uhka on todennäköinen, autamme vaikuttavilla ammatillisen kuntoutuksen palveluilla, Korhonen-Yrjänheikki kertoo.

Hyvä työkyky vahvistaa yrityksen tuottavuutta ja mahdollistaa kasvua

Mahdollisia työkykyriskejä on tärkeä ennakoida. Mitä varhaisemmassa vaiheessa yritys pystyy tukemaan työntekijöitään, sen parempiin tuloksiin päästään. Vahva työkyky vaikuttaa myönteisesti yrityksen tuottavuuteen.

Osaamisen ja kehittävän työotteen merkitys osana työkykyä on selvästi kasvanut. Jatkuva kehittyminen on edellytys yrityksen kasvulle ja uudistumiselle. Työntekijöiltä oppiminen vaatii hyvää työkykyä, jotta uusien asioiden sisäistäminen onnistuu ja opit voidaan ottaa käyttöön. Hyvä työkyky vahvistaa valmiuksia muutoksessa toimimiseen.

Poimi Korhonen-Yrjänheikin viisi vinkkiä hyvään työkykyjohtamiseen:

1. Ylimmän johdon on sitouduttava henkilöstön työkykyjohtamiseen.
2. Määrittele työkykyjohtamiselle selkeät tavoitteet, mittarit ja kehittämistoimenpiteet.
3. Vahvista organisaation yhteisöllisyyttä ja avointa vuorovaikutusta, sillä se heijastuu positiivisella tavalla ihmisten työkykyyn.
4. Vahvista työntekijöiden voimavaroja ja ennakoi mahdollisia työkyvyttömyysriskejä.
5. Hyödynnä toimivaa yhteistyötä eläkevakuuttajan kanssa.

Lue lisää tuottavuuden ja hyvinvoinnin kehittämisestä organisaatiossa.