Onnistuneen työkokeilun askelmerkit

Ullan työkokeilu päättyi sairauslomaan 

Ullalla on tutkimuksin todettu vaikea selkäsairaus, joka on aiheuttanut pitkän sairauspoissaolon töistä. Esimies on saanut ilmoituksen poissaolosta, mutta ei ole tietoinen työntekijän tilanteesta eikä ole ollut yhteydessä työntekijään. Työterveysneuvottelussa todettiin, että selkä ei kestä vielä painavia nostoja. Työterveyslääkäri suositteli työkokeilua omaan työhön ilman nostoja. 

Kolmen kuukauden jälkeen työkokeilu on päättymässä. Uudessa työterveysneuvottelussa todettiin, että Ulla on ollut useasti sairaana, ja työtunteja ei ole nostettu sovitusti. Ulla ei pysty palaamaan takaisin työhön, vaan kaikki ovat neuvottomia tilanteessa. Päädytään hakemaan jatkoa sairauslomalle. Voi ei, nyt ei mennyt nappiin!

Miksi työkokeilu epäonnistui?

Ammatillisen kuntoutuksen työkokeilua voidaan käyttää työhön paluun tukena silloin, kun työntekijällä on työkyvyttömyyden uhka. Uhan arviointi ei ole ammattiin sidonnainen, vaan tilanteessa tarkastellaan, pystyykö työntekijä jatkamaan työuraa jossain muussa työtehtävässä. Uhalla tarkoitetaan sitä, että työntekijä todennäköisesti jäisi työkyvyttömyyseläkkeelle ennen varsinaista vanhuuseläkeikää ilman kuntoutustoimenpiteitä. Työterveyshuollon tehtävä on arvioida työkyvyn rajoite ja ennuste. Työeläkeyhtiö arvioi saatujen selvitysten perusteella, onko työntekijällä työkyvyttömyyden uhka ja oikeus ammatilliseen kuntoutukseen.

Ullan esimerkkitarina on keksitty, mutta tuo esille työkokeilun kompastuskivet. Esimies ei ollut tietoinen ammatillisen kuntoutuksen merkityksestä, varhaisesta tuesta puhumattakaan. Tilanteessa työterveyslääkäri ei ollut selkeästi kommunikoinut työpaikalle työkyvyn rajoitetta ja ennustetta. Työkokeilun aikaista työtehtävää ei oltu suunniteltu riittävän hyvin, vaan se toimi lähinnä lyhytnäköisenä ”laastariratkaisuna”. Suunnitelman pitäisi ottaa kantaa myös siihen, mitä tapahtuu työkokeilun jälkeen. Työkokeilun tavoite, toteutuksen selkeä suunnitelma ja seuranta puuttuivat, mikä johti kokonaisuudessaan työkokeilun epäonnistumiseen.

Epämääräisillä toimenpiteillä on mahdotonta saada aikaan vaikuttavuutta. Kun tavoitteet ovat epäselvät ja keinot ”vähän sinne päin”, on tilanne samankaltainen kuin yrittäisi suunnistaa Pariisissa Porin kartalla.

Työkokeilun suunnittelu ja seuranta tuottavat tulosta

Työkokeilu on vaikuttavaa silloin, kun työntekijän työkykyä tuetaan työpaikalla kestävällä tavalla. Työkokeilussa tavoitteena voi olla paluu omaan entiseen työhön tai uusiin tehtäviin. Kummassakin tilanteessa työtehtäviä ja työnkuvaa muokataan työntekijän terveydentilalle sopiviksi. Tilanteessa tulee arvioida, mitkä ovat työntekijän mahdollisuudet jatkaa suunnitellussa tehtävässä työkokeilun jälkeen. Tavoitteena on kestävä ratkaisu pidemmällä aikavälillä, ei lyhytnäköinen kokeilu.

Esimies selvittää, tarvittaessa HR:n tuella, millainen työkokonaisuus voidaan järjestää kuntoutujalle, kun lääkäri on kertonut työkyvyn rajoitteen ja ennusteen. Työntekijä, esimies ja lääkäri yhdessä määrittelevät työnkuvan työkokeilun ajaksi. Työntekijälle on järjestettävä tarpeellinen tuki ja perehdytys työkokeilun aikana, jotta työhön paluun onnistumiselle on riittävät edellytykset. Työn sujumista tulee seurata säännöllisesti työntekijän ja esimiehen välisissä keskusteluissa. Työkokeilun puolessa välissä prosessin eteneminen on hyvä tarkistaa yhdessä työterveyden kanssa työterveysneuvottelussa ja tehdä muutoksia heti, jos tehty suunnitelma ei toimi. Jos työtehtävät eivät sovi terveydentilalle lainkaan, on työeläkeyhtiön kanssa keskusteltava muista vaihtoehdoista.

Esimiehen tuki on työkyvyn peruspilari

Työyhteisön tasaisen työkuormituksen näkökulmasta on tärkeää, että esimies osaa huomioida merkkejä työkyvyn alentumisesta jo hyvissä ajoin. Ongelmiin varhaistakin varhaisemmin puuttumalla esimies pystyy tukemaan koko tiimin sujuvaa työtä ja etsimään työkykyongelmiin ratkaisuja ajoissa. Työpaikan toiminnalla voidaan ehkäistä polkuja työkyvyttömyyteen jo hyvissä ajoin ennen työeläkeyhtiön työkokeilua. Tämä kertoo myös työnantajan vastuullisesta toiminnasta ja työntekijöiden arvostuksesta. Henkilöstön hyvä työkyky on myös tuottavan työn perusedellytys.

Ammatillinen kuntoutus on työntekijän turvaverkko työkyvyttömyyden uhatessa. Hyvin suunnitellun ja huolellisesti toteutetun työkokeilun jälkeen työntekijä voi jatkaa työuraansa ja säilyttää mahdollisuuden ansiotuloonsa. Terveydentilalle sopiva työ tukee työkykyä, työssä jaksamista ja jatkamista. Inhimillisten hyötyjen lisäksi työpaikka ja yhteiskunta pystyvät säästämään onnistuneella ammatillisella kuntoutuksella sairauspoissaolo- ja eläkemenokustannuksissa, jotka Suomessa ovat OECD-maiden korkeimpia.

Lisää tietoa, konkreettisia neuvoja ja vinkkejä työkokeilusta olemme koonneet Elon Työkykypakkiin.

______________________________________________________________________________________________________________________________________________

Pia Aulaskoski ja Kaisu Nevalainen

Kirjoittajat toimivat asiantuntijoina työeläkeyhtiö Elossa.