6 yleistä pelkoa, jotka jarruttavat yrittäjäksi ryhtymistä

Pahimmillaan pelot estävät kokonaan yrittäjäksi ryhtymisen ja omien unelmien toteuttamisen. Yrittämiseen liittyy paljon harhakäsityksiä, ja monet tyypilliset pelot ovat aika lailla suurenneltuja. Käymme tässä läpi kuusi tyypillistä huolta ennen yrittäjäksi ryhtymistä ja oikaisemme samalla niihin liittyviä harhaluuloja.

1. Verotus

Yrittäjän verokuviot tuntuvat monimutkaiselta ja herättävät yrittäjyyttä harkitsevissa jopa suhteettomia pelkoja. Pelätään kohtalokkaita virheitä, joista seuraa suunnattomia mätkyjä tai jopa poliisitutkintaa. Tällaisten peruuttamattomien virheiden tekeminen on kuitenkin aika vaikeaa.Yrittäjän verotuksessa on toki tiettyjä asioita, joita palkansaajat eivät yleensä kohtaa. Arvonlisäverojen tilitykset ja yhteisöverot eivät luultavasti ole kovin tuttuja, jos et koskaan ole pyörittänyt omaa yritystä.Yrittäjän verotus ei kuitenkaan loppujen lopuksi ole tavattoman monimutkaista. Moni toiminimiyrittäjä laskee alv-tilitykset ja tekee veroilmoitukset ihan itse. Hyvä uutinen on kuitenkin se, ettei niitä ole pakko tehdä itse. Osaava kirjanpitäjä pitää kyllä huolen, että hoidat verot oikeaoppisesti.

2. Byrokratia

Mikä oikein on YEL? Mihin kaikkiin rekistereihin pitikään ilmoittautua? Mitä jos teen virheen kirjanpidossa?

Erilaiset byrokraattisilta tuntuvat velvoitteet pelottavat yrittäjyyttä pohtivia. Yrityksen perustamiseen kuuluu kyllä jotakin paperityötä ja uusia velvollisuuksia, mutta mistään mahdottomista toimenpiteistä ei ole kyse.

Tärkeimmät asiat yrityksen perustamisessa ovat yksinkertaisimmillaan:

• Perustamisilmoitus: Perustamisilmoitus hoituu helpoiten YTJ:n sivuilla verkossa. Jos ryhdyt yksityiseksi elinkeinonharjoittajaksi (eli ns. toiminimeksi), perustamiseen ei mene montaakaan minuuttia. Osakeyhtiö vaatii vähän enemmän paperityötä.
• Ennakkoperintärekisteri ja alv-rekisteri: Ilmoittaudu ennakkoverorekisteriin, jotta asiakkaasi tietävät sinun huolehtivan veroistasi. Selvitä, onko yrityksesi alv-velvollinen ja ilmoittaudu tarvittaessa myös alv-rekisteriin.
• Yrittäjän eläkevakuutus (YEL) ja muut vakuutukset: Hanki YEL-vakuutus ja muista, että aloittava yrittäjä saa sen ensimmäiseksi neljäksi vuodeksi alennetulla maksulla. Mieti myös, mitä muita vakuutuksia tarvitset yritystoiminnastasi riippuen.
• Kirjanpito kuntoon: Kirjanpitäjän hankinta kannattaa, mutta jos osaamista ja intoa löytyy, voit toki tehdä kirjanpidon itsekin.

Paperityö voi arveluttaa yrittäjäksi aikovaa, mutta mistään mahdottomasta tehtävästä ei ole kyse.

3. Sosiaaliturvan menetys

Sosiaaliturvan menetys on yksi keskeisimmistä huolista, ja sitä on toki fiksua pohtia.

Tässä kohdin on tarpeen selventää joitakin yrittäjän sosiaaliturvaan liittyviä harhaluuloja. Yrittäjän eläkevakuutus on nimittäin nimestään huolimatta yrittäjän sosiaaliturvan perusta.

YEL ei määrittele vain vanhuuseläkettä, vaan sen perusteella lasketaan muun muassa yrittäjän sairauspäivärahat, vanhempainpäivärahat ja työttömyyskorvaukset. Yrittäjäkin on siis sosiaaliturvan parissa, mutta hän on itse vastuussa, kuinka paljon maksaa YELiä.

Yksi tapa lähteä kokeilemaan yrittäjyyttä on sivutoiminen yrittäjyys. Tässä on kaksi hyvää puolta: voit katsoa pikkuhiljaa, miten yritystoiminta lähtee rullaamaan ja mahdollisen työttömyyden tullessa vastaan voit saada silti työttömyystukea. Työttömyysturvaan ei nimittäin vaikuta vain yrittäjyys ylipäänsä, vaan nimenomaan päätoiminen yrittäjyys. Sivutoiminen yrittäjä voi saada soviteltua työttömyyskorvausta.

Muista, että jos valitset kevytyrittäjyyden, olet silti TE-toimiston silmissä yrittäjä. Voi tuntua houkuttelevalta ajatella, että jos et ole “oikea” yrittäjä, se ei vaikuta työttömyystukeen. Näin ei kuitenkaan ole. Kevytyrittäjänäkin olet yrittäjä, ja työttömyystuen kannalta tärkeintä on yrittäjyyden pää- tai sivutoimisuus.

Muista kuitenkin: kun lähdet yrittämään, tavoitteesi on varmaankin menestyä. Lähde siis rohkeasti toteuttamaan omaa unelmaasi äläkä mieti jo valmiiksi epäonnistumista.

4. Taloudelliset riskit ja oma talousosaaminen

Raha askarruttaa aloittavia yrittäjiä. Mistä saada rahoitusta alkuun? Kuinka paljon pitää olla omia säästöjä? Miten varmistan, että yrityksen talous on vakaalla pohjalla? Mitä ovat kannattavuuslaskelmat, taseet ja tuloslaskelmat?

Elon tutkimuksen mukaan yrittäjien taloudellinen osaaminen on yhteydessä paitsi yrityksen menestykseen myös yrittäjän omaan hyvinvointiin.

Omaan talousosaamiseen kannattaa siis panostaa. Tämä puoli unohtuu helposti yritystä perustaessa: kun yritys on saatu käyntiin, havahdutaan raha-asioiden hoitamiseen ja erilaisten laskelmien tekoon. Onneksi apua on saatavilla. Tarjolla on erilaisia taloudenhallintaa helpottavia työkaluja, jotka auttavat pienyrittäjiä hoitamaan arkisia raha-asioita ja samalla myös ymmärtämään omaa taloutta. Apua voi aina kysyä myös omalta kirjanpitäjältä.

Talousvelho ei tarvitse olla, mutta yrityksen rahapuolesta kannattaa olla alusta alkaen kiinnostunut. On helppoa vain sysätä raha-asiat kirjanpitäjän harteille, mutta numeroita kannattaa pitää jatkuvasti silmällä, jotta yritystoiminta pysyy kannattavana eikä yrittäjälle tule yllätyksiä.

5. Yksinyrittäjän yksinäisyys

Jos yrittämään lähtee yksin (kuten suuri osa suomalaisista yrittäjistä tekee), se tuo mukanaan omat pelkonsa. Huolta voi aiheuttaa sekä työnteon että päätöksenteon yksinäisyys.

Yksinyrittäjän ei kuitenkaan tarvitse puurtaa yksin kotona. Moni vuokraa työhuoneen tai hyödyntää erilaisia yhteisöllisiä coworking-tiloja. Jokaiselle löytyy itselleen sopivin tapa tehdä työtä.

Yksinyrittäjä on toki vastuussa yrityksestään yksin, mutta siinä samalla hän saa myös vapaasti toteuttaa omaa visiotaan, kehittää omaa osaamista ja yritystä haluamallaan tavalla ja valita itse omat työskentelytapansa.

Kolikolla on tunnetusti aina kaksi puolta: toisaalta on pelottavaa kantaa yksin kaikki vastuu, mutta toisaalta on ihanaa olla itsensä pomo.


Jos yksin puurtaminen ei tunnu omalta jutulta, yrittäjä voi hyödyntää esimerkiksi coworking-tiloja.

6. Vapaa-ajan ja lomien menetys

Kyselyjen mukaan yrittäjät tekevät paljon töitä, enemmän kuin palkkatyöläiset keskimäärin. Palkkatyön ja yrittäjyyden vertaaminen ei kuitenkaan ole välttämättä kovin mielekästä: yleensä yrittäjät myös nauttivat työstään eri tavalla, koska yrittäjyys on itse valittua ja työ itselle erityisen merkityksellistä. Yrittäjyydessä vastuu omasta vapaa-ajasta ja lomista on yrittäjä itsellään, toisin kuin palkkatyöläisellä.

On myös hyvä muistaa, että kaikki yrittäminen ei ole vain kellon ympäri puurtamista. Yrittäjyys voi olla nimenomaan vapaa-ajan mahdollistaja: freelancerit voivatkin tehdä nelipäiväistä viikkoa neuvottelematta esimiehen kanssa tai ottaa keskellä viikkoa vapaapäivän, jos siltä tuntuu.

Hiljaisen sesongin aikaan yrittäjä voi lomailla ja ottaa rennommin sen sijaan, että työpöydän ääressä olisi istuttava kahdeksan tuntia työmäärästä riippumatta.

Ei ole vain yhtä tapaa yrittää.

Yrittäjän vapaus on riskien arvoista

Vieläkö pelottaa? Vaikka usein yrittämiseen liittyvää julkista keskustelua leimaa negatiivinen sävy, ovat yrittäjät kuitenkin keskimäärin tyytyväisiä valintaansa.

Yrittäjät puhuvat nimenomaan siitä, kuinka koukuttavaa ja ihanaa yrittäjän vapaus on. Vapaus ottaa ohjat omiin käsiin, kehittää itseään ja omaa yritystoimintaa, vapaus valita omat työskentelytavat – sen eteen ollaan valmiita ottamaan joskus tarvittavia riskejäkin.

Ja muista: tukea yrittäjyyteen saa erilaisista yrittäjäyhteisöistä, kunnan yritysneuvojilta ja vaikkapa osaavalta kirjanpitäjältä. Suomessa on satojatuhansia pienyrittäjiä, joten kyllä sinäkin pärjäät.

Blogin kirjoittaja on Mika Setälä, VP, Business Development & Partners, Holvilta

Suomalaiset yrittäjät kokevat talousasioiden hoitamisen usein haasteelliseksi eikä yrittäjän aika riitä perehtymiseen. Holvi on suomalainen yritys, joka on lähtenyt ratkomaan tätä ongelmaa uudella tavalla. Holvin palvelut ja työkalut helpottavat ja auttavat yrittäjiä ja pieniä yrityksiä raha-asioiden hoidossa. Elo ja Holvi tekevät yhteistyötä yrittäjille suunnattujen palveluiden kehittämiseksi.