Leipää neljässä polvessa – Leivon Leipomon juju piilee juuressa

Tampere, Suomen ensimmäinen teollisuuskaupunki, on tunnettu myös leipomokulttuuristaan ja tuoreista rievistään. Teollistumisen ja leipomoiden välillä on looginen yhteys.

– Tehdastyöläisillä ei riittänyt enää aikaa oman leivän leipomiseen. Kysyntä kotitalouden ulkopuolelta ostettavalle leivälle syntyi teollistumisen myötä, kertoo Harri Jaakkola.

Jaakkola on tamperelaisellakin mittapuulla varsinaisesta leipomoperheestä – sekä äidin että isän suvulla oli oma leipomonsa. Jaakkolan leipomo on jo lopettanut toimintansa, mutta Harrin äidin suvun leipomo kantaa vanhimman yksityisen tamperelaisen leipomon titteliä.

Leivon Leipomoa luotsaa eteenpäin nyt neljäs sukupolvi: toimitusjohtajana toimiva Harri Jaakkola, Harrin sisko ja heidän serkkunsa ovat kaikki töissä perheyrityksessä.

Kaikki alkoi juuresta

Toimitusjohtajan työhuoneen sisustus kertoo perheyrityksen tarinaa. Puisella retrotapetilla vuorattuja seiniä koristavat muotokuvat, joissa poseeraa edeltäneiden sukupolvien edustajia. Yksi kuvatuista on Fanny, leipomon perustaja ja Jaakkolan isoisoäiti.

Leivon Leipomon tarina alkoi vuonna 1913, oikeastaan sattumalta.

– Fanny sai kotoaan myötäjäisiksi leivän juuren. Niinpä hän sitten alkoi leipomaan elättääkseen perheensä, kertoo Jaakkola.

Tuohon hapanjuureen perustuu leipomon toiminta edelleen. Se on Leivon ruisleipien maun salaisuus yhä tänä päivänä, yli sata vuotta myöhemmin.

– Jotta juuri säilyisi käyttökelpoisena, se elvytetään joka päivä. Niinäkin päivinä, kun leipomo on muuten kiinni, juuri täytyy silti elvyttää.

Juuri on säilynyt, mutta moni muu asia on muuttunut.

Leivon leivät paistuivat alkujaan pienessä puu-uunissa, perustajapariskunnan kotona. Nykyään leipomossa lämpiää kuusi isoa uunia ja tuotanto on osittain automatisoitua. Nuoren perheen elättäneestä kotileipomosta on kasvanut yli sata henkeä työllistävä yritys.

– Ihmisen kosketus ja alan osaaminen ovat silti edelleen erittäin tärkeä osa leivontaprosessia. Uunin ja taikinan käsittely vaatii taitoa. Leipomo onkin riippuvainen osaavasta henkilökunnasta.

Pitkien työurien leipojat

Toissa vuonna Leivon Leipomo kohtasi tilanteen, jossa moni yrityksessä pitkän uran tehnyt työntekijä oli saavuttamassa eläkeiän. Elon asiantuntija piti leipomon työntekijöille eläkeinfon, jossa käytiin läpi käytännönasioita ja esiteltiin eri vaihtoehtoja eläkkeelle jäämiselle.

– Työntekijämme tekevät tyypillisesti erittäin pitkän uran palveluksessamme. Jos voimme osaltamme vaikuttaa heidän eläkkeelle jäämisen sujuvuuteen, teemme sen mielellämme, selostaa Jaakkola.

Kaksi leipomon työntekijää päätti jäädä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle. He siirtyivät 50 prosenttiseen työaikaan 61-vuotiaina. Järjestely tarjoaa joustoa sekä työntekijälle että työnantajalle.

Osittaiselle eläkkeelle jääneet työntekijät ovat Leivon Leipomolle voimavara. Kahvileipäosaston työnjohtajana ja koeleipurina heillä on tärkeä rooli Leivon Leipomon menestystarinassa.

Työmäärää keventänyt kahvileipäosaston työnjohtaja tekee sesonkiaikoina täyttä työpäivää ja nauttii vapaa-ajastaan rauhallisempina kuukausina. Koeleipurille rekrytoitiin manttelinperijä, jolle hän nyt siirtää hiljaista tietoaan. Näin taataan saumaton vaihdos, kun vastuu siirtyy vaiheittain koeleipurilta toiselle.

Tuotekehitystä ja trendejä

Jaakkola on ylpeä siitä, että Leivon Leipomon tuotteet maistuvat kuluttajille edelleen. Suosio ei tule itsestään – se vaatii jatkuvaa markkinan tarkkailua ja tuotteiden kehittämistä.

Leipomolaiset ovat havainneet kahvileipien suosion olevan nousussa, mutta kysyntä on osittain riippuvaista sesongeista.

Jaakkolan mukaan juuri tuotekehitykseen satsaaminen erottaa Leivon Leipomon kilpailijoistaan. Leipomossa tehdään noin sata koeleivontaa vuodessa. Markkinoilla olevien tuotteiden reseptejä muokataan ja uutuuksia kehitellään.

– Meille on pian taas tulossa Sveitsistä vierailulle koeleipuri, joka tuo mukanaan ajatuksia Keski-Euroopasta. Euroopan trendien lisäksi tuotekehitystä tehdään myös asiakaspalautteen perusteella, Jaakkola selostaa.

Sää haastaa leipuria

Kaikkiin haasteisiin ei voi varautua edes hyvällä ennakoinnilla. Fannyn aikana tällaisia koettelemuksia olivat sota- ja kriisiajat. 2000-luvulla leipomo on kohdannut tuotannollisia vaikeuksia ja yllättäviä muutoksia kuluttajatottumuksissa.

Vuonna 2007 alkanut karppausbuumi oli haaste koko leipäalalle. Jaakkola muistelee, kuinka leivän kulutus romahti lyhyessä ajassa.

Leipomotyöläisen pitää varpaillaan myös vaihtelevat säät.

– Juureen leivottu taikina käyttäytyy eri tavoin säästä riippuen. Helle, ukkonen, ilmankosteus ja -paine vaikuttavat kaikki juureen. Myös pakkanen voi aiheuttaa ongelmia ja hankaloittaa leipien kuljetusta pienkauppoihin. Emme halua, että leipämme ovat jäässä, kun auto saapuu viimeiseen kauppaan, Jaakkola selittää.

– Pyrimme käyttämään mahdollisimman paljon kotimaisia raaka-aineita. Viime vuosi oli viljelyn kannalta huono ja viljelijöiden sato pieni. Jouduimme jännittämään, riittääkö kotimainen jauho kauden leipiin, hän kuvailee matkan varrella kohdattuja haasteita.

Ylpeä perheyrittäjä

Leivon leipomoperheen jälkeläiset pääsivät pienestä pitäen upottamaan kätensä taikinaan. Olikin selvää, että he jatkoivat vanhempiansa jalanjäljissä leipomoalalle. 90-luvulla Jaakkolan elämässä tuli kuitenkin vaihe, kun hän kaipasi uusia kuvioita.

– Sain leipomisesta tarpeekseni ja siirryin autoalalle 13 vuodeksi. Vaikka myytävä tuote vaihtuikin, olivat liikkeenjohdon tehtävät melko samanlaisia alasta riippumatta, toteaa kaupallisen koulutuksen saanut Jaakkola.

Silloinkin, kun hän otti etäisyyttä leipomon arkeen, oli perheyritys edelleen osa hänen elämäänsä. Hän istui leipomon hallituksessa ja oli sitä kautta mukana yrityksen pyörittämisessä.

Perheyrityksen pitkä historia asettaa omat paineensa jälkeläisten harteille. Ristiriitojakin syntyy silloin tällöin. Jotta turhilta kärhämiltä vältyttäisiin, jokaisella on selkeät omat vastuualueensa ja yrityksen johtoryhmä koostuu Jaakkolaa lukuun ottamatta perheen ulkopuolisista henkilöistä.

Leivon perheen viides sukupolvi ei vielä ole työiässä. Aika näyttää jatkavatko he vanhempiensa jalanjäljissä.

– Leivällä on pysyvä asema suomalaisten ruokapöydässä ja kysyntää kotimaiselle, perheyrityksen leivälle löytyy. Toivon, että vielä monta sukupolvea leipoisi Leivon leipää, Jaakkola sanoo.

Lue lisää Leivon Leipomon kokemuksista osittaiseen varhaiseläkkeeseen liittyen