Kannustus, sparraus, joustavuus – näitä nuoret toivovat työltä

Mediassa on viime aikoina pyörinyt paljon keskustelua ja artikkeleita nykynuorten astumisesta työelämään. Yhtenä keskustelun pääpiirteenä on ollut nuorten uudenlainen suhtautuminen työskentelyyn ja työltä toivottuihin asioihin. Asia on noussut yleiseksi puheenaiheeksi myös työnantajien keskuudessa, ja nuorten toiveiden kuuntelemisen onkin huomattu olevan hyvä keino sitouttaa nuoria työntekijöitä.

Oli ala tai työtehtävä sitten mikä tahansa, on työpaikan käytännöillä suuri vaikutus siihen, millaiseksi nuori työelämän kokee. Huomioimalla nuoren ikäluokan työelämäodotukset työnantajat voivat osaltaan helpottaa nuorten ensiaskelia työelämässä.

Hyvä perehdytys on työssä onnistumisen perusta

Perehdytyksen roolia nuoren työuran alussa ei voi liikaa korostaa. Riittävä ja jatkuva perehdytys takaa työntekijälle tunteen siitä, että hän kykenee selviytymään työtehtävistä ja on tärkeä osa työyhteisöä.

Työohjeiden lisäksi yksi perehdytyksen tärkeimmistä osista on työntekijän perehdyttäminen työyhteisön käytäntöihin ja arvoihin. Nuorena työelämä ei välttämättä vielä ole tuttua, ja selkeät pelisäännöt auttavat sopeutumaan työpaikalle paremmin. Ensimmäisten työpaikkojen opit kantavat pitkälle: meilläkin on vielä tuoreessa muistissa ensimmäisten esimiesten ohjeistukset siitä, kuinka töihin pitää tulla ajoissa ja omat kahvikupit tiskata tauon jälkeen.

Nuoret kaipaavat ymmärrystä siitä, etteivät he ole vielä ammattilaisia. Kaiken alkujännityksen keskellä on huojentavaa, jos heti perehdytyksessä tehdään selväksi, että kaikkea ei tarvitse osata heti, ja että tyhmiltäkin tuntuvia kysymyksiä saa kysyä aina kun niitä mieleen juolahtaa.

Rohkaiseva ja kannustava työyhteisö mahdollistaa kehittymisen

Käsitys, jonka mukaan työ on vain työtä eikä sen tarvitse olla kivaa, on meidän nuorten keskuudessa auttamatta vanhentunut. Töissä halutaan viihtyä, ja suurimpana tekijänä tässä on mukava työporukka ja reilu pomo. Kukapa nyt ei haluaisi tulla työpaikkaan, jossa työkaverit tervehtivät aamulla iloisesti ja tarjoavat apuaan tiukan paikan tullen?

Työuran alussa halu kehittyä ja oppia uutta on kova. Moni nuori mainitseekin työelämän kauhuskenaariokseen sen, että jämähtäisi loppuiäksi samoihin rutiinitehtäviin ilman mahdollisuutta kehittää omaa ammattitaitoa eteenpäin.

Nuorten toiveissa on ennen kaikkea se, että työyhteisöltä ja esimieheltä saisi neuvoja ja sparrausta oman kehittymisen tueksi. Neuvojen lisäksi tarvitaan myös rakentavaa palautetta. Pahinta on nimittäin se, jos päätyy mokailemaan töissä toistuvasti sen takia, ettei itsellä ole hajuakaan siitä, että asia pitäisi hoitaa toisin.

Nuorena ja alkuun usein hieman epävarmanakin työntekijänä on tärkeää kokea itsensä hyödylliseksi. Motivaatio työhön löytyy sen merkityksellisyydestä: siitä että tehty työ huomataan, ja siitä, että työllä on oikeasti väliä. Työyhteisön tulisikin huolehtia, että nuoret saavat tarpeeksi muistutuksia siitä, kuinka arvokasta heidän työnsä on. Työkaverin töiden lomassa huikkaama "Kiitos avusta, tämä helpotti minua suuresti!" on pieni ele, joka saa itsetunnon kohoamaan hetkessä.

Työn joustavuus auttaa palautumisessa

Nuorten keskuudessa työtä ei enää välttämättä nähdä elämän itsetarkoituksena, ja vapaa-aikaa arvostetaan entistä enemmän. Työn joustavuus onkin noussut keskeiseksi tekijäksi töissä viihtymisen kannalta.

Varttuneemman väestön parissa saattaa kulkea käsitys siitä, että nuorten halu yhdistää työ ja muu elämä tarkoittaisi, että nuoret ovat laiskoja, tai että he haluavat vain pitää hauskaa. Useille nuorille "muu elämä" tarkoittaa kuitenkin bilettämisen sijaan itsensä toteuttamista ja kehittämistä esimerkiksi harrastuksen kautta.

Mahdollisuus sovittaa työaikoja sopivaksi vaikkapa urheilutreenien kanssa vaikuttaa niin nuoren mielialaan kuin työtehoonkin. Myös me olemme huomanneet, että töissä riittää paremmin intoa ja energiaa, kun työviikon aikana on ehtinyt virkistää mieltä myös harrastusten parissa.

Joustavat työajat ja -tavat tuovat helpotusta myös työssäkäyvän opiskelijan arkeen. Opiskeluaikataulut ovat välillä epäsäännöllisiä, eikä opiskeluun vaadittava aika aina jakaudu tasaisesti eri ajanjaksoille. Omaa jaksamista on parantanut huomattavasti, kun välillä on voinut pitää etäpäivän luennon jälkeen tai tehdä vähemmän työtunteja tenttiviikon lähestyessä.

Kuten näkyy, koostuu nuorten toiveiden mukainen työelämä loppujen lopuksi hyvinkin yksinkertaisista asioista. Huomioimalla nämä toiveet on helppo lisätä työntekijöiden – niin nuorten kuin vanhempienkin – hyvinvointia ja työmotivaatiota.

Ensimmäisillä työpaikoilla on suuri merkitys siihen, miten nuoret suhtautuvat työhön myöhemmin elämässä. Omaan mieleemme on jäänyt vahvasti se, kuinka nuoruuden kesätöissä päivät kuluivat kuin siivillä, kun töitä sai tehdä kannustavien työkavereiden ympäröimänä. Nämä muistot taskussa on ollut hyvä jatkaa eteenpäin työelämässä. Toivomme, että moni muukin nuori saa työuralleen yhtä positiivisen ja rohkaisevan alun.

Nuorten työelämäodotukset olivat esillä myös 23.8. järjestetyssä Nuori Mieli Työssä -seminaarissa, jossa purettiin nuorten työelämätutkimuksen tulokset. Tulosten mukaan nuoret arvostavat työssä muun muassa innostavaa työyhteisöä, hyvää johtamista, joustavuutta sekä mahdollisuutta omien taitojen kehittämiseen. Tuloksista kävi ilmi esimerkiksi se, että nuoret voivat kokea työpaikan epäkohtien esille tuomisen vaikeaksi. Voit tutustua Elon tiedotteeseen aiheesta täällä.

Myös Elo selvitti hiljattain nuorten työelämäajatuksia kyselyn avulla.

Blogin ovat kirjoittaneet Anton Ropa ja Iris Aarola. Anton työskentelee opintojensa ohessa Elon työhyvinvointiasiantuntijoiden apuna. Iris työskenteli kesällä 2018 Elon viestinnässä.