Liikkuvan työn ergonomia – Näin valitset hyvän työympäristön
/ Artikkeli
Aamu alkaa kahvilan iloisessa vilskeessä läppärin ääressä. Työmeili toisensa perään hoidat tehtävälistaa lyhyemmäksi. Vähitellen selkä väsyy, ikkunan läpi paistava aurinko häikäisee silmiä ja viereisen pöydän puheensorina häiritsee keskittymistä. Tihrustat tietokoneen näyttöä hämyisessä kahvilassa ja toivoisit työkavereiden tukea rinnallesi. Työpäivän jälkeen olo on nuutunut ja vetämätön.
Kuulostaako tutulta? Joka kolmas suomalainen tekee toisinaan töitä työpaikan ulkopuolella – kotona, kulkuvälineissä ja julkisissa tiloissa. Kun työpisteen paikka vaihtelee päivästä toiseen, tulee ergonomiaan kiinnittää entistä enemmän huomiota.
– Liikkuvan työn ergonomiassa korostuvat yksilön oma vastuu ja valinnat. Vaikka olisi tietoa, se ei välttämättä muutu toiminnaksi ja rutiiniksi, toteaa vanhempi tutkija Sirpa Lusa Työterveyslaitokselta.
Ergonomiasta ei tarvitse tinkiä, vaikka pysyvää työtilaa ei olisi. Ryhdikäs työasento, riittävä valaistus ja rauhallinen ympäristö takaavat, että työnteko sujuu ongelmitta ja terveitä työvuosia on edessä vielä pitkään.
– On tärkeää havainnoida omaa kehoaan sekä sitä, kuinka hyvin onnistuu tavoitteissaan ja miten työstä palautuu. Jos havaitsee tuki- ja liikuntaelinten kolotuksia tai vireystason laskua, on syytä arvioida ergonomiaa laaja-alaisesti, summaa Lusa.
2. Istu ryhdikkäästi ja vaihtele asentoa päivän aikana: Jalkojen tulisi olla tukevasti lattialla, ristiselän hyvin tuettuna ja työtason sen verran alhaalla, että hartiat ovat rentoina. Kotona sohva voi tuntua houkuttelevalta vaihtoehdolta, mutta pehmeällä alustalla on haasteellista pitää selkä suorana. Lisäksi työasentoa tulee vaihtaa päivän aikana ja välillä on syytä nousta jaloittelemaan.
– Istumista ei kuitenkaan tulisi ”demonisoida”. Osa töistä, esimerkiksi tarkkuutta vaativa työ, edellyttää istumista. Tällöin on erityisen tärkeää huolehtia fyysisestä ergonomiasta ja tauotuksesta, huomauttaa Lusa.
3. Valitse riittävän hiljainen työtila: Ympäristön taustamelu aiheuttaa stressiä ja vaikeuttaa keskittymistä. Mitä syvällisempää keskittymistä työ vaatii, sitä hiljaisempi työtilan tulisi olla. Kaikkein haitallisinta on puheensorina, sillä ihminen alkaa tiedostamattaan kuunnella keskustelua.
4. Sijoita työpisteesi valoisaan paikkaan: Riittävä valaistus voi tuottaa haasteita julkisissa tiloissa. Yleisvalaistuksen lisäksi tarvitaan kohdennettua valoa, jotta silmät eivät väsy työpäivän aikana. Samalla on tärkeää huolehtia, että työtason tai tietokoneen näytön kautta ei tule heijastuksia suoraan silmiin.
5. Valitse ilmastoitu huone: Tehokas ilmastointi ja hyvä sisäilma vaikuttavat jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Vetoisa tai viileä tila ei sovi näyttöpäätetyöhön, mutta vastaavasti liian lämmin ympäristö laskee vireystilaa. Vaatetusta lisäämällä tai vähentämällä on helppo sopeutua ympäristön lämpötilaan.
6. Hallitse kokonaisuutta: Tietotyössä aivot kuormittuvat, kun työntekijä käsittelee suuria tietomääriä. Virheiden mahdollisuus lisääntyy, toiminta hidastuu ja uuden oppiminen vaikeutuu. Fyysisestä ergonomiasta huolehtiminen hellii aivoja ja saa ne toimimaan paremmin.
– Ihmisen keho ja aivot toimivat yhteispelillä. Keho viestittää aivoille pitkän istumisen jälkeen, että ihminen on valmis käymään nukkumaan. Aivot virkistyvät, kun asentoa vaihtaa pitkin päivää. Pitkäkestoinen tiedollinen kuormitus voi kuitenkin aiheuttaa kehon jännityksiä ja ”ylikierroksia”, selittää Lusa.
Kuulostaako tutulta? Joka kolmas suomalainen tekee toisinaan töitä työpaikan ulkopuolella – kotona, kulkuvälineissä ja julkisissa tiloissa. Kun työpisteen paikka vaihtelee päivästä toiseen, tulee ergonomiaan kiinnittää entistä enemmän huomiota.
– Liikkuvan työn ergonomiassa korostuvat yksilön oma vastuu ja valinnat. Vaikka olisi tietoa, se ei välttämättä muutu toiminnaksi ja rutiiniksi, toteaa vanhempi tutkija Sirpa Lusa Työterveyslaitokselta.
Yksilöllistä ergonomiaa kehoa kuunnellen
Siinä missä yksi nauttii kahvilan eloisasta ympäristöstä, toinen kaipaa kodin rauhaa ja kolmas pitää toimistoympäristön säännöllisyydestä. Tärkeintä on tuntea itsensä ja valita paikka sen mukaan. Esimerkiksi Tiedon uudella konttorilla Helsingin Keilalahdessa ei kenelläkään ole omaa työpistettä. Älykiinteistön sensorit välittävät ajantasaista tietoa karttajärjestelmään siitä, mikä työpiste ja -huone on vapaana. Oman työtilan voi valita joka aamu itse sen mukaan, millaista ympäristöä kaipaa.Ergonomiasta ei tarvitse tinkiä, vaikka pysyvää työtilaa ei olisi. Ryhdikäs työasento, riittävä valaistus ja rauhallinen ympäristö takaavat, että työnteko sujuu ongelmitta ja terveitä työvuosia on edessä vielä pitkään.
– On tärkeää havainnoida omaa kehoaan sekä sitä, kuinka hyvin onnistuu tavoitteissaan ja miten työstä palautuu. Jos havaitsee tuki- ja liikuntaelinten kolotuksia tai vireystason laskua, on syytä arvioida ergonomiaa laaja-alaisesti, summaa Lusa.
Vinkit liikkuvaan työhön
1. Huolehdi työpäivän pituudesta ja jaksottamisesta: Etätyössä tulee helposti tehtyä piilotyötä, kun ruokatauot jäävät pitämättä ja työpäivä venyy iltamyöhään. Ihminen kuitenkin tarvitsee lepoa, joten työn ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan on tärkeää. Lisäksi työpäivän aikana on syytä pitää lyhyitä taukoja vireystilan ylläpitämiseksi.2. Istu ryhdikkäästi ja vaihtele asentoa päivän aikana: Jalkojen tulisi olla tukevasti lattialla, ristiselän hyvin tuettuna ja työtason sen verran alhaalla, että hartiat ovat rentoina. Kotona sohva voi tuntua houkuttelevalta vaihtoehdolta, mutta pehmeällä alustalla on haasteellista pitää selkä suorana. Lisäksi työasentoa tulee vaihtaa päivän aikana ja välillä on syytä nousta jaloittelemaan.
– Istumista ei kuitenkaan tulisi ”demonisoida”. Osa töistä, esimerkiksi tarkkuutta vaativa työ, edellyttää istumista. Tällöin on erityisen tärkeää huolehtia fyysisestä ergonomiasta ja tauotuksesta, huomauttaa Lusa.
3. Valitse riittävän hiljainen työtila: Ympäristön taustamelu aiheuttaa stressiä ja vaikeuttaa keskittymistä. Mitä syvällisempää keskittymistä työ vaatii, sitä hiljaisempi työtilan tulisi olla. Kaikkein haitallisinta on puheensorina, sillä ihminen alkaa tiedostamattaan kuunnella keskustelua.
4. Sijoita työpisteesi valoisaan paikkaan: Riittävä valaistus voi tuottaa haasteita julkisissa tiloissa. Yleisvalaistuksen lisäksi tarvitaan kohdennettua valoa, jotta silmät eivät väsy työpäivän aikana. Samalla on tärkeää huolehtia, että työtason tai tietokoneen näytön kautta ei tule heijastuksia suoraan silmiin.
5. Valitse ilmastoitu huone: Tehokas ilmastointi ja hyvä sisäilma vaikuttavat jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Vetoisa tai viileä tila ei sovi näyttöpäätetyöhön, mutta vastaavasti liian lämmin ympäristö laskee vireystilaa. Vaatetusta lisäämällä tai vähentämällä on helppo sopeutua ympäristön lämpötilaan.
6. Hallitse kokonaisuutta: Tietotyössä aivot kuormittuvat, kun työntekijä käsittelee suuria tietomääriä. Virheiden mahdollisuus lisääntyy, toiminta hidastuu ja uuden oppiminen vaikeutuu. Fyysisestä ergonomiasta huolehtiminen hellii aivoja ja saa ne toimimaan paremmin.
– Ihmisen keho ja aivot toimivat yhteispelillä. Keho viestittää aivoille pitkän istumisen jälkeen, että ihminen on valmis käymään nukkumaan. Aivot virkistyvät, kun asentoa vaihtaa pitkin päivää. Pitkäkestoinen tiedollinen kuormitus voi kuitenkin aiheuttaa kehon jännityksiä ja ”ylikierroksia”, selittää Lusa.